Insane Biker's Bites

Ydinsodan jäljiltä maapallolla vallitsi pimeä ja kylmä ydintalvi. 

Tuhoisat iskut eivät olleet kattaneet joka kolkkaa, mutta ydiniskujen aiheuttama pölypilvi oli peittänyt maan niin, ettei aurinko ollut paistanut enää aikoihin vaan kaikkialla vallitsi hyvin hämärä loputon yö. Ja asia mitä ei oltu osattu ennakoida oli se, että yksi ydiniskuista oli aiheuttanut Romaniassa pienen maanjäristyksen ja Valakian rajalle syvälle kaivoon haudattuna ollut Ludwig Dracula (Vladin pojanpoika muuten) oli herännyt horroksestaan ja kivunnut maan pinnalle. Kalpeana ja hauraana hän oli ihmetellyt hetken maailman tilaa, mutta pian hänen pedon luonteensa oli ajanut hänen ensimmäisen uhrin kimppuun. Ja toinen asia mitä kukaan ei olisi voinut ennakoida on se, että mitä käy kun vampyyri juo narkkarin verta. 

Ludwigin ensimmäinen uhri oli ollut pahassa amfetamiinikoukussa, mikä sinänsä oli ihan ymmärrettävää maailmanlopun jälkeisessä ajassa. 

Mutta sellaisen veren nauttiminen sai haudastaan nousseen vampyyrimme hieman sekaisin. Ja se, että yö ei loppunut tuntui Ludwigista paratiisilta. Huumeesta huumaantuneena ja hurmeesta haltioituneena vampyyrimme päätti antaa palaa oikein kunnolla kaikkien menetettyjen vuosisatojen edestä. Ja hän aikoi mennä maailman ääriin kenenkään pysäyttämättä. Ja koska tässä maailman ajassa ei ollut enää hevosia tai vankkureita oli Ludwigin sopeduttava nykymenoon. 

Jostain hän löysi moottoripyörän ja siihen bensaa.

Joten niin hän lähti kaasu pohjassa metsästämään uusia uhreja.

Ja kyllä hän niitä löysikin, ei koko ihmiskunta ollut kuollut ydinsodassa, vaikka se olisikin ehkä ollut helpompi kohtalo, kuin elää päättymättömässä pimeydessä alati kasvavan vampyyrilahkon jahtaamana. Ja Ludwigin esimerkkiä seuraten uudet vampyyrit omaksuivat nopeasti moottoripyörällä ajamisen ilon.

Ihmiset, jotka eivät jääneet Ludwigin uhreiksi piiloutuivat kuka minnekin. Mikään ei tuntunut estävän kaksipyöräisellä kaahaavan verenimijän menestystä.

Kolmas ja viimeinen asia, joka ei ollut juolahtanut kenenkään mieleen oli se, että Ludwig oli aina kuvitellut neitsyen veren olevan parhaimman makuista, mutta nykyisin Ludwig oli sitä mieltä, että kunnon cocktail verta ja amfetamiinia oli parasta mitä maailmanlopun jälkeinen maailmanhistorian epilogi saattoi lukijalleen tarjota.

💉 +🍷 = ᥌᥌᥌

   

Forgive the gods

 

Our future is protected

Jos he olisivat tavanneet toiseen aikaan ja toisessa paikassa niin kuka tietää mitä siitä olisi voinut tulla. Nyt se oli vain ohikiitävä romanssi, jos edes sitä. Miehelle se oli kyllä ihan vilpitön ja aito ihastuminen, mutta naisen puolelta saattoi olla vain kaipuu saada tuntea vielä kerran lämpöä ja rakkautta. Mies ymmärsi, että naisen piti olla lojaali ja sitoutunut nykyiseen aviomieheensä, ei niitä valoja huvikseen oltu aikoinaan vannottu. Mutta kukapa olisi silloin voinut tietää, että myöhemmin tuo aviomies tulisi sairastumaan vakavasti eikä hoitokeinoa ollut olemassa. Miten sellaisessa tilanteessa tulisi toimia tai tuntea, kun tuntui, että elämästä on eletty vasta puolet. Onneksi tai epäonneksi tuo aviomies oli rikas, huomattavan varakas jos tarkkoja ollaan. Tuo mies oli hyväksynyt kohtalonsa ja maksanut miljoonia, jotta hänet ja hänen kaunis vaimonsa syväjäädytettäisiin jo nyt ja sulatettaisiin vasta joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa, jos hoitokeino olisi sitten keksitty. Ja tuo syväjäädytys oli sinänsä riski, koska ei ollut mitään tunnettua teknologiaa, jolla tuosta voisi palautua nyt, ei mitään prosessia millä syväjäädytetty henkilö voitaisiin sulattaa ja tuoda takaisin elävien kirjoihin. 

Mutta ei tuolla miehellä ollut hävittävää. Sairaus veisi hänet vuoden tai kahden sisään joka tapauksessa ja vaihtoehtona oli viettää kenties useita vuosikymmeniä terveenä sitten joskus ehkä. Ja koska hänen vaimonsa oli sitoutunut häneen niin hänkin suostui syväjäädytettäväksi jo nyt, vaikka ei häntä vaivannut mikään, paitsi pieni pelko, joka kuiskasi sydämessä. 

Syväjäädytys tai kryoniikka on yksinkertainen, mutta hullu prosessi. Ihmisen syväjäädytyksessä valtaosa ihmisestä täytyy jäädyttää lähelle absoluuttista nollapistettä, mutta muutamia sisäelimiä, esimerkiksi aivoja ei voi jäädyttää näin kylmään vaan ne täytyy pitää muutaman asteen vähemmällä. Tämä tuo syväjäädytykseen uuden haastavan ulottuvuuden sillä sulatuksen jälkeen aivojen istuttaminen on äärimmäisen vaikea toteuttaa niin, ettei siitä seuraa komplikaatioita ja että aivojen toiminta onnistutaan käynnistämään uudelleen.