Smoke rings instead of wedding rings

Koi No Yokan (恋の予感) on japanilainen termi jolle ei ole oikeaa käännöstä muissa kielissä eikä oikein järkevää vastinettakaan. Kyse ei ole rakkaudesta ensisilmäyksellä, vaan enemmänkin luottamuksesta rakkauden väistämättömyyteen, kun tapaat jonkun ensimmäisen kerran. Se siis viittaa siihen tunteeseen, että olemme juuri tavanneet henkilön, johon rakastumme väistämättä. 

Halusimme tai emme. 

Oli siinä toivoa tai ei. Vaikka siinä ei olisi pienintäkään mahdollisuutta tulla elämän mittaiseksi parisuhteeksi. Tai edes yhden yön jutuksi. Silti se tapahtuu. Tiedät, että voisit luottaa tuohon ihmiseen tiukan paikan tullen, tiedät, että olette samalla puolella. Ja jos joutuisit uhraamaan henkesi hänen takiaan niin sinua ei harmittaisi, koska se olisi sen arvoista. 

Normaalisti ihminen haluaa kumppaniksi sellaisen, joka kuuntelee hyvää musiikkia, katsoo hyviä elokuvia ja tykkää hyvästä ruoasta, siis samoista asioista kuin sinä itse. Mutta kun tapaat sen henkilön niin hänen typerät tavat, mauton tyylitaju tai mitkään normaalisti sinua ärsyttävät asiat eivät yhtäkkiä merkitsekkään mitään. 

Koska hän on kiltti, olematta nöyrä.

Hän on viisas, olematta ylpeä siitä.

Hän on kaunis, vaikka hän ei yritä olla sitä.

Hän on vahva kaikkine heikkouksineen. Hän on rohkea, mutta harkitseva. Hän on luottavainen ja avoin, mutta ei lapsellisella tavalla. 

Se tapahtuu, vaikket uskot siihen. Se tapahtuu, vaikket yritä sitä. Ja se tapahtuu luultavasti sitä nopeammin, mitä vähemmän yrität. Riittää kun et pelkää tulevaa. Tulevaisuus tuo mukanaan joko hyvää tai pahaa. Se voi tuoda mukanaan todella paljon pahaa tai todella reilusti onnea. Tai jotain siltä väliltä. Mutta se miten kohtaat sen tulevan on se mihin voit vaikuttaa. Voit kohdata sen vahvana tai heikkona. Voit kohdata sen kädet nyrkissä tai kädet ojennettuna halaukseen.

Elämän ohimenevyyden ja epätäydellisyyden hyväksymiseen kannattaa keskittyä. Tiedäthän, että olet kaunis, ei siksi, että olisit täydellinen, vaan siksi, ettet ole sitä. Tämän ymmärrän ja sen takia näen syvemmän kauneuden sinussa ja toivon, että voit arvostaa itseäsi enemmän tämän takia. Emme hallitse kaikkia tilanteita. Ja siinä on sekä kauneutta että kärsimystä. Ja sinun kanssasi tulen tietoiseksi siitä, että napasi ympärillä pyörivä maailmankaikkeus herättää tunteita, jotka ovat liian syvällisiä ja suuria olemassa oleville sanoille. En pysty selittämään mitä meille tapahtui tai mitä me koimme. Meillä oli pienen hetken mystinen yhteys johonkin maailmaan, jonka edessä voi vain nöyrtyä ja joka sai meidät tajuamaan, että olemme olemassa pikkuruisella planeetalla järjettömän kokoisessa universumissa, josta emme oikeastaan ymmärrä juuri mitään.

Skeletons of extraterrestrials buried in the desert

Lähtivät kulkemaan Paasikiven reittiä. 

Ja olivat vielä onnellisia sillä tiellä. Ja vaikka syyt olivat vääriä niin silti olivat. Ja samalla tajuttiin, että poliitikot ei kaipaa valtaa, ei sitten alkuunkaan. Poliitikot sen sijaan kaipaa rahaa, suut ja korvat täyteen rahaa. Halutessaan poliitikot vois käyttää paljonkin valtaa, mutta se on liian pelottavaa heille, ja ei siitä mitään hyödy. Seuraukset olis aikamoisia, jos yks puolue pääsisi valtaan ja päättämään kaikesta. Ei sitä menoa kauaa kestäis. Sitä loppuis nopeesti raha, kun se olis jaettu omalle etupiirille. Tai loppuis ihmiset, kun ne olis kulutettu loppuun. Tai loppuis luonto, kun kaikki olis hyödynnetty minkä hyödykkeeks pystyy muuttamaan. Riippumatta puolueesta loppu tulis nopeasti. Riippuen puolueesta se olis aina oman näköisensä. Yksikään puolue tai poliitikko ei aja koko planeetan etua. Ei edes oman maansa etua. Ne ajaa aina vaan omien etupiiriensä etua. Sellasia ne on. Se kuuluu niiden luonteeseen.

Ja ne onnellisia. Ne on onnellisia kähmiessään tahmaisilla kourillaan kaikkea.

Main project

Yksin niin kuin taivas. Yksin kuin kivi rannalla tai reikä taskussa. Yksin kotona ja yksin töissä. Yksin juhlissa, kadulla, ystävien kanssa ja kaikkialla. Yksin niin kuin rutto historian kirjoissa. Rutto joka raatelee, joka vaeltaa ja joka ei ole minnekään tervetullut. Yksin kuin ruttopaise, jota ei puhkaise yksikään ystävällinen sana, ei hymy, eikä kosketus. Ja jos katseet voisivat tappaa niin tuijottaisin peilistä itseäni aamusta iltaan ja illasta aamuun. Mutta peilissä ei ole ketään, olen yksin peilin edessä. Odotan, että mitään ei tapahdu. Ei mitään, ei koskaan eikä minkään takia. Niin yksin, että jumalat ei kuule eikä saatanaa kiinnosta. Niin yksin, että se ei ole enää utuisen sympaattista, ei runollisen kaihon omaavaa paatosta. Niin yksin, että jokainen ruumiinosani tuntuu vieraalta. Jokainen sana minkä osaan, on jonkun muun minulle opettama. Jokainen hetki menetetty. Jokainen kohtaaminen on kohtaamisen lopun odottelua. Jokainen muu on jossakin muualla. 

Varjo erkanee, väistyy pimeyteen muiden varjojen kanssa. En ole vainottu, olisipa minulla edes vihollisia. En vihattu, ei minua kukaan muista. En rakastettu, koska rakkautta ei ole olemassa. Ei oikeasti. Ei aikuisten maailmassa. 

Mutta mä olen hyvä. Mä olen hyvä myymään purkkaa. Mä todella osaan kaupitella purukumia, tämä ei ole vertauskuva. Siitä saa rahaa. Siitä saa paljon rahaa. Siis jos on hyvä. Ja minä olen. Aivan vitun hyvä.