8/17/2019

Kaikelle on paikkansa

Sinun kanssa oli hyvin.
Kaikki meni oikeassa tahdissa.
Sinun askeleesi olivat kevyitä ja harkittuja.
Sinun sanasi olivat vanhoja ja unohdettuja, mutta sinä toit ne takaisin tähän aikaan.
Sinun kauneutesi ei ollut rumuutta kummempaa, mutta aitoa se oli ja siksi arvokasta.
Viimeiseen asti uskoit hyvään ja pidit siitä kiinni.
Itse en uskonut mihinkään ja siksi en pitänyt kiinni mistään.
Annoin vain kaiken pudota.
Luotin siihen, että kaikki putoaa niille tarkoitetuille paikoille.
Sitten kun on sen aika.
Ja minua koetellaan ja minä kestän sen.
Minua horjutetaan ja minä annan itselleni luvan huojua.
Minuun ei uskota, mutta en anna sen viedä omaa luottamustani.
Olen valmis todistamaan kaiken.
Ja olen valmis todistamaan aina.


Chapter 67: None of Them Knew They Were Robots

 Kaikki osaa arvata miten siinä kävi. Suunnilleen jokainen, joka vähääkään oli seurannut tapahtumia edes kohtuullisen välimatkan päästä ties...