Alkuräjähdys eli meidän avaruuden alku.
Ensimmäisten sekunnin miljoonasosien aikana syntyivät kvarkit,
ja maailmankaikkeus oli silloin noin metrin halkaisijaltaan.
Ja kun silloinen maailmankaikkeus alkoi jäähtymään,
niin ensimmäisen viidentoista minuutin aikana syntyivät atomin ytimet.
Kaikki tuo on selvää ja ymmärrettävää.
Mutta miten tuota aikaa on käsiteltävä, koska on kuitenkin selvää sekin,
että tuohon aikaan painovoiman täytyi olla järkyttävän vahva,
koska se ei ollut vielä ehtinyt laajeta tuota olemassa olevaa maailmankaikkeutta kauemmas,
ja koska mitä voimakkaampi painovoima on, sitä hitaammin aika kuluu.
Eli sekuntti silloin on paljon hitaampi kuin sekuntti nyt.
Ja tästä päästään meidän tulevaisuuteen.
Avaruus laajenee ja painovoima heikkenee,
koska sitä ei yksinkertaisesti riitä enää yhtä paljon kaikkialle,
koska luonnollisestikaan uutta painovoimaa ei enää synny niin ajankulku kiihtyy.
Lopulta me syöksymme kohti loppua
