Vuonna 1987 kodin ulkopuolelle oli sijoittetuna n.8000 lasta,
näistä reilu kuusituhatta huostaanotettuna.
Siitä vuoteen 2004 mennessä määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain.
Vuoteen 2004 mennessä kodin ulkopuolella oli sijoitettuna n.14 000 lasta
ja näistä n.7000 huostaanotettuina.
Suomessa on 2000-luvulla masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistunut.
Hurjemmalta kuulostaa se, että vuosien 1990 - 2005 välisenä aikana masennuslääkkeiden myynti on kuusinkertaistunut.
2000-luvulla mielenterveyden häiriöiden takia hoidettujen nuorten osuus on kasvanut 72%:a (kolmesta tuhannesta viitentuhanteenkahteensataan).
Työikäisten kuolemien taustalla oleva syy on yleisimmin alkoholi.
Vuodesta 2006 vuoteen 2007 välisenä aikana huumausainerikokset kasvoivat 14%:a.
Vuodesta 2006 vuoteen 2007 välisenä aikana törkeät huumausainerikokset kasvoivat 20%:a.
Vuonna 2007 huumausainerikoksista n.10 000 oli käyttörikoksia ja puolessa näistä tapauksista oli mukana maininta amfetamiinista.
Amfetamiinin vaikutuksia (näkökulmasta riippuen ne ovat sivu- ja/tai haittavaikutuksia) ovat mm. väkivalta-alttius, ylilämpöisyys, aggressiivisuus, sekavuus ja paniikkitilat sekä vainoharhaisuus ja harha-aistimukset.
Pitkäaikainen käyttö voi johtaa amfetamiinipsykoosiin. Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju hämärtyy eikä hän enää erota sitä, että mikä tapahtuu oikeasti ja mikä on vain oman mielen aikaansaamaa illuusiota.
Vuosien 1990 - 2005 aikana Helsingin pörssin osakkeiden arvoa kuvaava HEX-yleisindeksi on seitsenkertaistunut (parhaimmillaan 1990 - 2000 välisenä aikana ko.indeksin arvo nousi yli kahdeksantoistakertaiseksi).
Helsingissä vuosien 2000 - 2004 välisenä aikana kaikista rikoksista selvitettiin n.55 - 60%:a.
Alle kahdeksantoistavuotiaiden liikalihavuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja mikä mielenkiintoisinta niin televisionkatselun ja liikalihavuuden väliltä löytyy ilmeisen heikko, mutta merkitsevä korrelaatio.
15-16 vuotiaista 75%:a on kokenut vahvan humalan.
Samasta ikäluokasta 10%:a on kokeillut kannabista.
Suomessa 15-24 vuotiaiden tyttöjen itsemurhatilastot ovat toisiksi kovimmat maailmassa suhteutettuna väkilukuun. Samanikäiset pojat Suomessa pääsevät listalla sijalle viisi.
Joka toinen päivä Suomessa yli 65-vuotias tekee itsemurhan.
Joissakin tutkimuksissa todetaan,
että turvattomuus ja pelkääminen ovat lisääntyneet työpaikoilla.
Vuonna 2001 Suomessa tehtiin n.750 000 rikosta.
Vuonna 2007 Suomessa tehtiin n. 810 000 rikosta
Tuloerot ovat mittaustavasta riippumatta kasvaneet Suomessa 1990-luvun jälkeen.
Näissä tilastoissa pistää silmään se, että köyhimmät tuloluokat ovat köyhtyneet
kun rikkain tuloluokka on rikastunut.
Vuonna 1996 Suomessa oli 425 000 köyhäksi laskettavaa henkilöä.
Vuonna 2001 heitä oli 582 000.
Vuosien 1995 - 2007 välisenä aikana Suomen valtion bruttokansantuote on joka vuosi kasvanut positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna ja vaihtotase samoin.
Vuonna 2007 Cambridgen yliopisto julkaisi tutkimuksen Euroopan onnellisimmista maista ja siinä Suomi sijoittui Euroopan toiseksi onnellisimmaksi maaksi.
Selitys voi piillä siinä, että kreikkalainen filosofi Demokritos määritteli onnellisuuden siksi,
että ei sure sitä mikä puuttuu vaan iloitsee siitä mitä on.
näistä reilu kuusituhatta huostaanotettuna.
Siitä vuoteen 2004 mennessä määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain.
Vuoteen 2004 mennessä kodin ulkopuolella oli sijoitettuna n.14 000 lasta
ja näistä n.7000 huostaanotettuina.
Suomessa on 2000-luvulla masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistunut.
Hurjemmalta kuulostaa se, että vuosien 1990 - 2005 välisenä aikana masennuslääkkeiden myynti on kuusinkertaistunut.
2000-luvulla mielenterveyden häiriöiden takia hoidettujen nuorten osuus on kasvanut 72%:a (kolmesta tuhannesta viitentuhanteenkahteensataan).
Työikäisten kuolemien taustalla oleva syy on yleisimmin alkoholi.
Vuodesta 2006 vuoteen 2007 välisenä aikana huumausainerikokset kasvoivat 14%:a.
Vuodesta 2006 vuoteen 2007 välisenä aikana törkeät huumausainerikokset kasvoivat 20%:a.
Vuonna 2007 huumausainerikoksista n.10 000 oli käyttörikoksia ja puolessa näistä tapauksista oli mukana maininta amfetamiinista.
Amfetamiinin vaikutuksia (näkökulmasta riippuen ne ovat sivu- ja/tai haittavaikutuksia) ovat mm. väkivalta-alttius, ylilämpöisyys, aggressiivisuus, sekavuus ja paniikkitilat sekä vainoharhaisuus ja harha-aistimukset.
Pitkäaikainen käyttö voi johtaa amfetamiinipsykoosiin. Psykoosissa ihmisen todellisuudentaju hämärtyy eikä hän enää erota sitä, että mikä tapahtuu oikeasti ja mikä on vain oman mielen aikaansaamaa illuusiota.
Vuosien 1990 - 2005 aikana Helsingin pörssin osakkeiden arvoa kuvaava HEX-yleisindeksi on seitsenkertaistunut (parhaimmillaan 1990 - 2000 välisenä aikana ko.indeksin arvo nousi yli kahdeksantoistakertaiseksi).
Helsingissä vuosien 2000 - 2004 välisenä aikana kaikista rikoksista selvitettiin n.55 - 60%:a.
Alle kahdeksantoistavuotiaiden liikalihavuus on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja mikä mielenkiintoisinta niin televisionkatselun ja liikalihavuuden väliltä löytyy ilmeisen heikko, mutta merkitsevä korrelaatio.
15-16 vuotiaista 75%:a on kokenut vahvan humalan.
Samasta ikäluokasta 10%:a on kokeillut kannabista.
Suomessa 15-24 vuotiaiden tyttöjen itsemurhatilastot ovat toisiksi kovimmat maailmassa suhteutettuna väkilukuun. Samanikäiset pojat Suomessa pääsevät listalla sijalle viisi.
Joka toinen päivä Suomessa yli 65-vuotias tekee itsemurhan.
Joissakin tutkimuksissa todetaan,
että turvattomuus ja pelkääminen ovat lisääntyneet työpaikoilla.
Vuonna 2001 Suomessa tehtiin n.750 000 rikosta.
Vuonna 2007 Suomessa tehtiin n. 810 000 rikosta
Tuloerot ovat mittaustavasta riippumatta kasvaneet Suomessa 1990-luvun jälkeen.
Näissä tilastoissa pistää silmään se, että köyhimmät tuloluokat ovat köyhtyneet
kun rikkain tuloluokka on rikastunut.
Vuonna 1996 Suomessa oli 425 000 köyhäksi laskettavaa henkilöä.
Vuonna 2001 heitä oli 582 000.
Vuosien 1995 - 2007 välisenä aikana Suomen valtion bruttokansantuote on joka vuosi kasvanut positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna ja vaihtotase samoin.
Vuonna 2007 Cambridgen yliopisto julkaisi tutkimuksen Euroopan onnellisimmista maista ja siinä Suomi sijoittui Euroopan toiseksi onnellisimmaksi maaksi.
Selitys voi piillä siinä, että kreikkalainen filosofi Demokritos määritteli onnellisuuden siksi,
että ei sure sitä mikä puuttuu vaan iloitsee siitä mitä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti