Elit elämääsi tähän asti ulkopuolisena. Sitten tulin luoksesi, en pelännyt torjuvaa reaktiotasi, en ollut mielenkiintoinen enkä osannut sanoa oikeita sanoja sinulle.
Silti muutan elämääsi.
Mutta vain hetkeksi.
Saat itse päättää sen hetken pituuden.
Valtavien paineiden alla koitat toteuttaa unelmia. Omia unelmiasi sekä muiden sinulle asettamia. Oikeastaan ne muut olivat syöttäneet sinulle kuvan siitä mitä he haluavat elämältäsi. He osaavat kertoa hyvin syyllistävällä tavalla mitä sinun pitäisi tehdä kaikella ajallasi.
Ja ei minulla ole muuta kuin yksi menolippu. Tarjoan auttavaa kättä ja ulospääsyä tuosta odotusten sademetsästä. Siis niistä heidän asettamista odotusten viidakosta.
Olen rehellisesti surkea, annan sinulle luvan olla samanlainen ja lupaan silti ihailla sinua. Ja vaikka näet millainen surkimus olen, huomaat etten häpeä enkä ole heikko.
Päinvastoin.
Kaikessa surkeudessani olen vahva ja päämäärätietoinen, ahkerasti menen pienin askelin kohti omaa unelmaani ja pyydän sinua vain hetkeksi liittymään matkaseurakseni.
Siksi aikaa kunnes taas löydät oman polkusi.
Eiköhän elvytetä sielusi kompassi. Annetaan sen taas näyttää suuntaa sille mitä oikeasti tarvitset.
Ja kuka tietää, saattaahan olla, että minulla saattaisi olla sinulle juuri sitä hieman kaipaat, jotta uskosi palaa omiin kykyihisi.
Mutta kaikella on hinta... En pyydä mahdottomia, vain saman minkä Windom Earle pyysi Annie Blackburnilta.
Sillä erotuksella, että minä saan pyytää tätä.
Ja toisaalta... miksi et maksaisi, pyydänhän jotain hyvin tarpeetonta sinulta, et ole tähänkään asti käyttänyt sitä mitä minä sinulta vastineena janoan.
Silti muutan elämääsi.
Mutta vain hetkeksi.
Saat itse päättää sen hetken pituuden.
Valtavien paineiden alla koitat toteuttaa unelmia. Omia unelmiasi sekä muiden sinulle asettamia. Oikeastaan ne muut olivat syöttäneet sinulle kuvan siitä mitä he haluavat elämältäsi. He osaavat kertoa hyvin syyllistävällä tavalla mitä sinun pitäisi tehdä kaikella ajallasi.
Ja ei minulla ole muuta kuin yksi menolippu. Tarjoan auttavaa kättä ja ulospääsyä tuosta odotusten sademetsästä. Siis niistä heidän asettamista odotusten viidakosta.
Olen rehellisesti surkea, annan sinulle luvan olla samanlainen ja lupaan silti ihailla sinua. Ja vaikka näet millainen surkimus olen, huomaat etten häpeä enkä ole heikko.
Päinvastoin.
Kaikessa surkeudessani olen vahva ja päämäärätietoinen, ahkerasti menen pienin askelin kohti omaa unelmaani ja pyydän sinua vain hetkeksi liittymään matkaseurakseni.
Siksi aikaa kunnes taas löydät oman polkusi.
Eiköhän elvytetä sielusi kompassi. Annetaan sen taas näyttää suuntaa sille mitä oikeasti tarvitset.
Ja kuka tietää, saattaahan olla, että minulla saattaisi olla sinulle juuri sitä hieman kaipaat, jotta uskosi palaa omiin kykyihisi.
Mutta kaikella on hinta... En pyydä mahdottomia, vain saman minkä Windom Earle pyysi Annie Blackburnilta.
Sillä erotuksella, että minä saan pyytää tätä.
Ja toisaalta... miksi et maksaisi, pyydänhän jotain hyvin tarpeetonta sinulta, et ole tähänkään asti käyttänyt sitä mitä minä sinulta vastineena janoan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti