Ole vaan siinä, älä vilkuile, tuijota korkeintaan kengän kärkiäsi.
Kyllä sun vuoro kohta tulee. Kovin hitaasti tuntuu tänään vaan vetävän tää jono. Ihan niin kuin eilenkin.
Miksi sitä valitsee sen hitaimman jonon? Miksei sitä etuile, miksei nappaa jonkun toisen kantamuksia ja vaan väitä niitä omikseen...
Kai siksi kun se ei toimi niin. Ei tässä jonossa.
Tämä jono on elämä.
Ja harmillista on, että näyttää siltä kuin ystävät olis osannu valita paremmin jononsa. Niillä on jo lapsia, ne on saanu jo koulunsa käytyä ja ennen kaikkea ne on käyny ne koulut mitä ne haluskin käydä eikä ne ole joutunu tyytymään johonkin kompromissiin elämänsä suhteen. Plus että niitten jonossa ei tarvitse olla yksin. Ne jonottaa sellasen ihmisen kanssa, jonka kanssa edes se jonottaminen ei tunnu pahalta. Niiden jonossa jaetaan näytteitä mahtavista uusista työpaikoista, niiden jonossa tarjoillaan kivoja asuntoja hyviltä paikoilta ja itseasiassa se lista mitä kaikkea niiden muiden jonossa on, on loputon.
Ja mä seison paikallani. Mieleni liikkuu tuhat kilometriä tunnissa, mutta elämäni pysyy paikoillaan.
Vittu, mä ostan kitaran ja perustan bluesbändin, siihen tää itku ja marina sopii paremmin.
Kyllä sun vuoro kohta tulee. Kovin hitaasti tuntuu tänään vaan vetävän tää jono. Ihan niin kuin eilenkin.
Miksi sitä valitsee sen hitaimman jonon? Miksei sitä etuile, miksei nappaa jonkun toisen kantamuksia ja vaan väitä niitä omikseen...
Kai siksi kun se ei toimi niin. Ei tässä jonossa.
Tämä jono on elämä.
Ja harmillista on, että näyttää siltä kuin ystävät olis osannu valita paremmin jononsa. Niillä on jo lapsia, ne on saanu jo koulunsa käytyä ja ennen kaikkea ne on käyny ne koulut mitä ne haluskin käydä eikä ne ole joutunu tyytymään johonkin kompromissiin elämänsä suhteen. Plus että niitten jonossa ei tarvitse olla yksin. Ne jonottaa sellasen ihmisen kanssa, jonka kanssa edes se jonottaminen ei tunnu pahalta. Niiden jonossa jaetaan näytteitä mahtavista uusista työpaikoista, niiden jonossa tarjoillaan kivoja asuntoja hyviltä paikoilta ja itseasiassa se lista mitä kaikkea niiden muiden jonossa on, on loputon.
Ja mä seison paikallani. Mieleni liikkuu tuhat kilometriä tunnissa, mutta elämäni pysyy paikoillaan.
Vittu, mä ostan kitaran ja perustan bluesbändin, siihen tää itku ja marina sopii paremmin.
2 kommenttia:
Siellä on taas joku harjoittelija kassalla..
Smashing Pumpkins "Blue skies bring tears".
Harmi kun aina ei voi kommentoida sillä tavalla että laittais vaan jonkun sopivan biisin soimaan. Hyötynä kuitenkin olis se, että joku muu on jo sanonu nää jutut paremmin ja koskettavammin.
Lähetä kommentti