7/02/2019

Time to aim your arrows

Vihaan sitä peliä, ja se tekee minusta hyvän pelaajan.
Vielä enemmän vihaan häviämistä, 
ja voittamistakin vihaan jonkin verran.
Voittaminen on oksettavaa joiltain osin, 
koska se tarkoittaa, että joku tai jotkut hävisivät.
Ja olen itse hävinnyt niin monta kertaa, että tiedän, 
että siihen ei totu. 
Ja en soisi sitä kohtaloa kenellekään.
Häviäminen saa kyseenalaistamaan koko olemassaolon. 
Mitä järkeä olla elossa, jos ei pärjää?
Mutta yksi hyvä ominaisuus minulla on.
Ja se yksi ominaisuus tekee minusta kelpo pelaajan.
Minä en nimittäin tilttaa.
Minä en tilttaa koskaan.

Chapter 67: None of Them Knew They Were Robots

 Kaikki osaa arvata miten siinä kävi. Suunnilleen jokainen, joka vähääkään oli seurannut tapahtumia edes kohtuullisen välimatkan päästä ties...