Majuri Collinsia vitutti se, että hipit olivat oppineet sodankäynnin.
Eikö riittänyt se, että he olivat täysin anarkistinen joukkio jo muutenkin, pitikö heidän alkaa vielä tappamaan ja tuhoamaan.
Miten taistelisit tuollaista ryhmittymää vastaan? Ei niitä voinut kiduttaa ja kuulustella, koska he olivat niin pihalla lähes kaiken valveilla olo aikansa ja toisaalta he olivat vilpittömästi täysin tietämättömiä toistensa toimesta. Ainoastaan he jahtasit jotakin ideaalia ihannetta mitä ei oikeasti ollut olemassa, joten sitäkään ei voinut tuhota ja näin sammuttaa heidän johtotähteään.
Ja mitä kovempaa Majuri Collins yritti taistella heitä vastaan, sitä enemmän heitä syntyi lisää. Jokaista tapettua hippiä kohden syntyi kaksi lisää, jotka vastustivat tätä lahtaamista. Ja taas toisaalta, mitä vähemmän ja kauniimmin hän yritti sotia hippejä vastaan, sitä enemmän hän alkoi muistuttamaan itse hippiä.
Mitä enemmän Majuri Collinsin kaltaiset miehet käyttivät aikaa hippien eliminointiin niin sillä aikaa heidän omat jälkeläisensä vieraantuivat heistä ja alkoivat kapinoimaan heitä vastaan, Majuri Collinsilla oli kotirintamalla odottamassa hipinalku ja tätä hän ei edes halunnut kohdata, myöntää saatika tuhota.
Ja taas toisaalta, mitä vähemmän aikaa Majuri Collinsin kaltaiset miehet käyttivät hippien surmaamiseen niin sitä enemmän hipeillä oli aikaa liikkua ja levittää sanomaansa.
Kirotut, sotaa käyvät hipit!
Kirotut, sotaa käyvät hipit!