Kaikki menee nappiin, kunnes...
Nainen vihdoinkin tapaa miehen. Alusta saakka mikään ei ärsytä eikä mikään herätä hälytyskelloja päiväunilta. Mies on huomaavainen, kuuntelee, kommentoi kohteliaasti ja oikeasti ymmärtää miltä naisesta tuntuu. Ja vaikka kyseessä on vasta ensimmäiset treffit ei silti tunnu luonnottomalta puhua ihan aidoista, oikeista tai kipeistä asioista.
Mies tilaa ruoan kanssa sopivaa punaviiniä, mutta ei silti vaikuta tippaakaan hennolta hienostelijalta. Mies maksaa ravintolalaskun huomaamatta ja koko ilta on muutenkin mennyt ihan luonnollisesti ja aika kuin siivillä. Mies pysäyttää lennosta taksin ja avaa naiselle oven. Mies tulee samaan taksiin ja kysyy naiselta tämän kotiosoitetta, jotta hän pääsee varmasti turvallisesti perille.
Viimeistään tässä vaiheessa sopivasti humaltunut nainen huomaa miehen tyylikkään ja itsevarman partaveden tuoksun. Nainen kuiskaa miehelle, että mitä jos ei vielä lopetettaisikaan mukavasti alkanutta iltaa vaan käytäisiin vielä jossain ottamassa drinkki.
Mies hymyilee ja siirtää naisen poskelta hiuskiehkuran korvan taakse ja sanoo naiselle
-Muuten kyllä, mutta minun pitää mennä antamaan susikoiralleni antibiootteja, se kun loukkaantui pari päivää sitten metsästysreissulla.
Miten ihana ja vastuuntuntoinen. Ja eläinrakaskin. Nainen käräyttää itsensä ajattelemasta, että tuosta miehestä tulisi loistava isä. Ennen kuin hiljaisuus jatkuu yhtään liian pitkään niin mies ehdottaa, että hän voi kyllä keittää teetä kotonaan ja tekee senkin ilman tyrkyttämistä tai taka-ajatuksia. Mies vain toteaa itsekin viihtyneen erinomaisesti.
Kaikki näyttää täydelliseltä.
Kaikki kuulostaa täydelliseltä.
Kaikki on täydellistä.
Miehen kotona tyylikästä ja siistiä. On vanhoja huonekaluja ja muutamia design-esineitä sulassa sovussa antiikin kanssa. Mies on antanut koiralleen lääkkeen ja koira kiittää siitä katsomalla isäntäänsä lempeästi. Mies alkaa keittämään teetä, kun nainen ei enää kestä. Hän hiipii miehen taakse ja kuiskaa tämän korvaan
-Vai siirryttäiskö sittenkin suoraan jälkiruokaan...
Mies kääntyy ympäri. Katsoo naista viettelevästi silmiin. Silmäkulmissa hänellä on hymyä ja suupielissä himoa. Nainen kallistaa päätään taaksepäin.
Mies haluaa kaiken olevan täydellistä. Hän sytyttää muutaman kynttilän, himmentää kattovaloja, avaa kauluspaitansa nappeja, kantaa naisen sohvalle, menee stereoiden luokse ja sanoo
-Laitan meille tunnelmamusiikkia kultani.
Nainen sulkee silmänsä raukeasti sohvalla.
Sitten se tapahtuu. Naisen silmät rävähtävät auki. Stereoista rävähtää soimaan Popedan "Pitkä kuuma kesä". Meteli on helvetillinen. Mies nostaa toisen jalkansa olohuoneen pöydälle kuin mielikuvitusvahvistimelle. Mies heiluttelee päätään samalla kun hän soittaa ilmakitaraa. Kaiuttimista jytisee Paten laulu. Ikkunoita helisyttää Costellon kitarasoolot.
Nainen itkee hysteerisesti.
Treffit numero kaksi.
Ilta menee kuten edellisellä kerralla. Nyt nainen on viisastunut ja pyytääkin tätä lähes täydellistä miestä omaan kotiinsa välttääkseen edelliskerran katastrofin.
Mies menee sohvalle istumaan ja nainen jääkaapille. Nainen kysyy
-Otatko jotakin?
-Kyllä, vastaa mies.
-Mitä?
-Vaatteet pois.
Naisen kääntyessä katsomaan miestä tämä on jo ehtinyt riisumaan kaiken muun paitsi tennissukkansa. Naisen kallista nahkasohvaa koristaa nyt myös kaksi nahkaista kulkusta ja yksi punakka fagotti.
Nainen itkee hysteerisesti kuten edellisellä kerralla.
Nainen vihdoinkin tapaa miehen. Alusta saakka mikään ei ärsytä eikä mikään herätä hälytyskelloja päiväunilta. Mies on huomaavainen, kuuntelee, kommentoi kohteliaasti ja oikeasti ymmärtää miltä naisesta tuntuu. Ja vaikka kyseessä on vasta ensimmäiset treffit ei silti tunnu luonnottomalta puhua ihan aidoista, oikeista tai kipeistä asioista.
Mies tilaa ruoan kanssa sopivaa punaviiniä, mutta ei silti vaikuta tippaakaan hennolta hienostelijalta. Mies maksaa ravintolalaskun huomaamatta ja koko ilta on muutenkin mennyt ihan luonnollisesti ja aika kuin siivillä. Mies pysäyttää lennosta taksin ja avaa naiselle oven. Mies tulee samaan taksiin ja kysyy naiselta tämän kotiosoitetta, jotta hän pääsee varmasti turvallisesti perille.
Viimeistään tässä vaiheessa sopivasti humaltunut nainen huomaa miehen tyylikkään ja itsevarman partaveden tuoksun. Nainen kuiskaa miehelle, että mitä jos ei vielä lopetettaisikaan mukavasti alkanutta iltaa vaan käytäisiin vielä jossain ottamassa drinkki.
Mies hymyilee ja siirtää naisen poskelta hiuskiehkuran korvan taakse ja sanoo naiselle
-Muuten kyllä, mutta minun pitää mennä antamaan susikoiralleni antibiootteja, se kun loukkaantui pari päivää sitten metsästysreissulla.
Miten ihana ja vastuuntuntoinen. Ja eläinrakaskin. Nainen käräyttää itsensä ajattelemasta, että tuosta miehestä tulisi loistava isä. Ennen kuin hiljaisuus jatkuu yhtään liian pitkään niin mies ehdottaa, että hän voi kyllä keittää teetä kotonaan ja tekee senkin ilman tyrkyttämistä tai taka-ajatuksia. Mies vain toteaa itsekin viihtyneen erinomaisesti.
Kaikki näyttää täydelliseltä.
Kaikki kuulostaa täydelliseltä.
Kaikki on täydellistä.
Miehen kotona tyylikästä ja siistiä. On vanhoja huonekaluja ja muutamia design-esineitä sulassa sovussa antiikin kanssa. Mies on antanut koiralleen lääkkeen ja koira kiittää siitä katsomalla isäntäänsä lempeästi. Mies alkaa keittämään teetä, kun nainen ei enää kestä. Hän hiipii miehen taakse ja kuiskaa tämän korvaan
-Vai siirryttäiskö sittenkin suoraan jälkiruokaan...
Mies kääntyy ympäri. Katsoo naista viettelevästi silmiin. Silmäkulmissa hänellä on hymyä ja suupielissä himoa. Nainen kallistaa päätään taaksepäin.
Mies haluaa kaiken olevan täydellistä. Hän sytyttää muutaman kynttilän, himmentää kattovaloja, avaa kauluspaitansa nappeja, kantaa naisen sohvalle, menee stereoiden luokse ja sanoo
-Laitan meille tunnelmamusiikkia kultani.
Nainen sulkee silmänsä raukeasti sohvalla.
Sitten se tapahtuu. Naisen silmät rävähtävät auki. Stereoista rävähtää soimaan Popedan "Pitkä kuuma kesä". Meteli on helvetillinen. Mies nostaa toisen jalkansa olohuoneen pöydälle kuin mielikuvitusvahvistimelle. Mies heiluttelee päätään samalla kun hän soittaa ilmakitaraa. Kaiuttimista jytisee Paten laulu. Ikkunoita helisyttää Costellon kitarasoolot.
Nainen itkee hysteerisesti.
Treffit numero kaksi.
Ilta menee kuten edellisellä kerralla. Nyt nainen on viisastunut ja pyytääkin tätä lähes täydellistä miestä omaan kotiinsa välttääkseen edelliskerran katastrofin.
Mies menee sohvalle istumaan ja nainen jääkaapille. Nainen kysyy
-Otatko jotakin?
-Kyllä, vastaa mies.
-Mitä?
-Vaatteet pois.
Naisen kääntyessä katsomaan miestä tämä on jo ehtinyt riisumaan kaiken muun paitsi tennissukkansa. Naisen kallista nahkasohvaa koristaa nyt myös kaksi nahkaista kulkusta ja yksi punakka fagotti.
Nainen itkee hysteerisesti kuten edellisellä kerralla.
