Mä lähdin vuosia, vuosia sitten pois kodistani. En juurikaan ole kierrellyt maailmaa, vain muuttanut vähän isompaan kaupunkiin. Ja sitten tapasin uusia ihmisiä. Ja unohdin ne vanhat, jotka olivat asuneet entisen kotini piirissä. Tuli vuosia ja meni vuosia. Joskus tapahtui enemmän ja joskus ei oikein tapahtunut mitään.
Vasta nyt tajusin, että vaikka luulin lähteneeni, en oikeastaan koskaan lähtenyt. Muutokset olivat lähinnä kosmeettisia elämässäni. Ei nykyinen postinumero ole sen kummallisempi kuin oli se edellinenkään. Tai sitä edellinen. Ei ihmiset ympärilläni ole sen viisaampia kuin olivat ne jotka jäivät taakse, ne joita ei oikein edes enää muista.
Eikä asiat mitkä silloin joskus olivat hienoja, ole enää juuri mitään. Ei autot eikä muoti pysy kauaa samana. Eikä varmaan ne jutut mitkä nyt ovat jänniä ole sitä kauaa.
Ei mikään oikeastaan muutu. Me vaan juostaan sinne sun tänne.
