Väistin aina luotia.
Pakenin.
Kavahdin.
Kielsin oman kohtaloni.
Kielsin itseltäni sen, että mitään erikoista olisi minulle tarkoitettu.
Ei ollut vallankumousta mihin liittyä.
Ei kapinaa, jossa taistella.
Ei ollut, koska en halunnut niin uskoa.
Ei, koska pelkäsin.
Halusin silti jotain muuta. Halusin olla koko maailman kuningas. Halusin sitä niin paljon, että en tehnyt asialle mitään.
Haaveilin vain koko elämäni.
Unelmoin kaikki päivät.
Öisin näin unia, joissa olin voittamaton.
