Tekopyhyyden määritelmänä voisi käyttää Majuri Collinsin hääkuvaa. Siinä oli mies, joka oli päässyt etenemään urallaan oikeastaan ilman mitään varsinaisia meriittejä. Majuri Collins ei ollut osallistunut yhteenkään taisteluun, ei ollut laatinut yhtään toimivaa strategiaa eikä tehnyt muutenkaan mitään millä häntä voisi ylistää virallisissa yhteyksissä. Silti Majurin rinta muistutti käytettyjen autojen kauppaa, koska hänen rintaansa koristi sellainen määrä sekalaista metallia ja kromia ja eri värejä, että heikommat saivat siitä migreenikohtauksen. Jotkut ihmettelivät, että mistä nuo kaikki kunniamerkit olivat löytäneet tiensä Majurin tisuja koristamaan ja ne harvat jotka tiesivät, vaikenivat iäti.
Maj.Collinsilla oli kuitenkin yksi vahvuus. Hän osasi politikoida. Hän osasi politikoida äärimmäisellä tavalla. Hänellä oli tapana sanoa, että mitä mies tekee kahdellakymmenellä kaverilla jos heillä ei ole munaa. Mieluummin yksi jolla kunnon kassit, sellaiset rautakassit, jotka eivät pala eivätkä heilu edes helvetin liekeissä. Ja etäällä päämajassa, kaukana kulisseissa Majurin etuja vahti Eversti Curtz. Hän huolehti, että Majurilla oli tarpeeksi varoja ja riittävästi yleistä mielipidettä takanaan, jotta hän pääsi huseeraamaan siellä puolen galaksia, missä hän kulloinkin sai vähiten vahinkoa aikaan.
Mikä sitten sai erittäin arvostetun henkilön kuin Eversti Curtzin pitämään Majuri Collinsin puolia? Selitys oli yksinkertainen. Meillä jokaisella on heikkoutemme. Joillakin ne vain ovat harvinaisempia. Tai moraallittomia. Tai todella arveluttavia. Tai jopa laittomia...
Ja kaikkea tätä oli Eversti Curtzin traaginen ja lähes eeppinen heikkous. Eversti itse kutsui sitä pieneksi päivittäiseksi paheekseen. Ja taas toisaalta Majuri Collins oli helposti tarpeeksi häikäilemätön käyttämään hyväkseen tällaista, vaikka kyseessä olikin vanha ja kunnioitettu herrasmies.
Astronomiset tähtimerkit olivat olleet nuoren ja ihanan siloposkisen korpraali Collinsin puolella kauan sitten. Hän oli toiminut esikunnan laivueen huoltajana ja kun hän oli siivoamassa erästä yhteyssukkulaa tiedustelulennon jälkeen hän löysi jotain mikä sattumalta takasi hänelle loistavan ja helpon uran AvaruusVoimissa.
Silloinen Kapteeni Curtz oli käyttänyt juuri kyseistä sukkulaa eräällä tiedustelulennolla. Ja koska hän oli jo silloin hervoton sankari niin sai käyttää kyseistä alustyyppiä yksinäänkin. Niin paljon häneen luotettiin, eikä syyttä.
Aluksesta löytyi kuitenkin dioja, joita ei pitäisi löytyä mistään. Ei ainakaan kenenkään terveen paperit omaavan henkilön jäljiltä. Diat olivat aluksi lentää roskiin suoraan, mutta uteliaisuus voitti nuoren Collinsin. Hän katsoi niitä laitteellaan, sellaisella joka on suunniteltu sellaiseen toimintaan ja josta löytyy tarvittavat asetukset, jotta diojen katselu käy kätevästi, vaikka olisi matkalla. Tai jossain muualla.
Collins ei ensiksi meinannut uskoa näkemäänsä.
Sitten hän hörähti nauruun.
Hän voisi marssia välittömästi tukikohdan marsalkan luokse ja saada aikaiseksi sellaisen julkisen kohun ja melko laajalla leviävän paheksunnankin, että siitä puhuttaisiin pöyristellen vielä monen monituista kertaa.
Ja mitä hän saisi siitä itse? Ehkä lomaa pari päivää. Ehkä uudet saappaat. Hän joutuisi sitoutumaan olemaan vaiti yksityiskohdista eikä voisi myydä tarinaa juorulehdille. Ei, tästä täytyisi hyötyä enemmän. Jo lapsesta saakka Collins oli osanut tehdä kauppaa. Joku sanoisi, että kiristää, mutta Collins itse ei halunnut ajatella niin. Hän vain katsoi tarjoavansa tilaisuuden tullen vaihtoehtoja ympärillä oleville ihmisille.
Sinä iltana hän pisti diat rintataskuunsa ja vuoron päätyttyä pyysi päästä Curtzin audienssiin. Aika järjestyi saman tien, ehkä Curtz vaistosi tai osasi odottaa jotakin tämän kaltaista. Tapaaminen oli lyhyt.
Collins esitti niin nöyrää kuin mahdollista. Hän pahoitteli, että joutui häiritsemään tällaisella asialla. Tai siis hän teeskenteli niin ja se näkyi hänestä läpi. Hitto se olisi näkynyt, vaikka olisi joutunut seuraamaan tilannetta mustan aukon laitamilta ja katsellut tuota irvokasta showta lyijyseinän läpi silmät amputoituneena.
Collins antoi ymmärtää itse omaavansa samanlaisen mieltymyksen mihin nuo irvokkaat diat antoivat tyydytyksen. Collins sanoi tietävänsä mistä saisi jopa lisää noita kuvia. Ja parempia. Ja koska Collins teeskenteli ymmärtäväistä niin hän väitti olevansa palveluksen velkaa esikuvalleen ja auliisti toimittavan samantyyppistä materiaalia lisää, mikäli herra Curtz niin vain haluaisi.
Curtzin kädet olivat sidotut, mutta eivät kirjaimellisesti. Curtz vanhana matematiikan ylioppilaana laski nopeasti, että hän voisi lähettää Collinsin huoneestaan matkoihin ja päätyä pahimmassa tapauksessa roskalehdistön lööppien riepoteltavaksi/joutua syytteeseen/saada tuomio/viettää aikaa häpeäpaalussa/yms.
Tai sitten Curtz voisi antaa himoilleen vallan ja pyytää Collinsia toimittamaan lisää noita kuvia dioilla ja antaa kiireessä unohtuneet diat takaisin.
Curtzilla oli liikaa menetettävää. He tekivät keskenään kaupat, joista paholainenkin olisi kateellinen. Curtz lupasi käyttää mainettaan edistääkseen Collinsin uraa ja Collins lupasi pitää Curtzin kiinni tuoreissa kuvissa.
He kättelivät. Collins poistui Curtzin huoneesta ja mutristi huuliaan. Enää pitäisi ratkaista yksi ongelma. Hän oli nimittäin bluffannut, hän oli oppinut sen katsoessaan harvoina iltavapaina digitaululta teksasilaista pokeriohjelmaa. Collinsilla ei ollut aavistustakaan mistä saada lisää Curtzin himoamia kuvia. Collinsia puistatti ajatus, että hän ylipäätään joutuisi tekemisiin kyseisten kuvien kanssa.
Kuvien saanti tulisi olemaan vaikeaa. Ne olivat laittomia tässä galaksissa. Eikä ihme sillä niin sairaasta perversiosta oli kyse. Collins päätti alkaa itse tuottamaan kyseisiä kuvia. Kuvattavien kohteiden saanti ei olisi ongelma. Eri asia oli joutua taltioimaan niitä dioille, siksi vastenmielisestä urakasta oli kyse. Siinä turtuisi ja usko mihinkään kauniiseen kuihtuisi. Ajan myötä sydän vain palaisi karrelle, mutta luvattu mikä luvattu.
Curtzin janoamat kuvat eivät olleet mitä tahansa jynkkymateriaalia. Collins oli pannut tunteensa giljotiiniin luvatessaan toimittaa jatkossa Curtzille kaiken hänen haluaman zombipornon.
Maj.Collinsilla oli kuitenkin yksi vahvuus. Hän osasi politikoida. Hän osasi politikoida äärimmäisellä tavalla. Hänellä oli tapana sanoa, että mitä mies tekee kahdellakymmenellä kaverilla jos heillä ei ole munaa. Mieluummin yksi jolla kunnon kassit, sellaiset rautakassit, jotka eivät pala eivätkä heilu edes helvetin liekeissä. Ja etäällä päämajassa, kaukana kulisseissa Majurin etuja vahti Eversti Curtz. Hän huolehti, että Majurilla oli tarpeeksi varoja ja riittävästi yleistä mielipidettä takanaan, jotta hän pääsi huseeraamaan siellä puolen galaksia, missä hän kulloinkin sai vähiten vahinkoa aikaan.
Mikä sitten sai erittäin arvostetun henkilön kuin Eversti Curtzin pitämään Majuri Collinsin puolia? Selitys oli yksinkertainen. Meillä jokaisella on heikkoutemme. Joillakin ne vain ovat harvinaisempia. Tai moraallittomia. Tai todella arveluttavia. Tai jopa laittomia...
Ja kaikkea tätä oli Eversti Curtzin traaginen ja lähes eeppinen heikkous. Eversti itse kutsui sitä pieneksi päivittäiseksi paheekseen. Ja taas toisaalta Majuri Collins oli helposti tarpeeksi häikäilemätön käyttämään hyväkseen tällaista, vaikka kyseessä olikin vanha ja kunnioitettu herrasmies.
Astronomiset tähtimerkit olivat olleet nuoren ja ihanan siloposkisen korpraali Collinsin puolella kauan sitten. Hän oli toiminut esikunnan laivueen huoltajana ja kun hän oli siivoamassa erästä yhteyssukkulaa tiedustelulennon jälkeen hän löysi jotain mikä sattumalta takasi hänelle loistavan ja helpon uran AvaruusVoimissa.
Silloinen Kapteeni Curtz oli käyttänyt juuri kyseistä sukkulaa eräällä tiedustelulennolla. Ja koska hän oli jo silloin hervoton sankari niin sai käyttää kyseistä alustyyppiä yksinäänkin. Niin paljon häneen luotettiin, eikä syyttä.
Aluksesta löytyi kuitenkin dioja, joita ei pitäisi löytyä mistään. Ei ainakaan kenenkään terveen paperit omaavan henkilön jäljiltä. Diat olivat aluksi lentää roskiin suoraan, mutta uteliaisuus voitti nuoren Collinsin. Hän katsoi niitä laitteellaan, sellaisella joka on suunniteltu sellaiseen toimintaan ja josta löytyy tarvittavat asetukset, jotta diojen katselu käy kätevästi, vaikka olisi matkalla. Tai jossain muualla.
Collins ei ensiksi meinannut uskoa näkemäänsä.
Sitten hän hörähti nauruun.
Hän voisi marssia välittömästi tukikohdan marsalkan luokse ja saada aikaiseksi sellaisen julkisen kohun ja melko laajalla leviävän paheksunnankin, että siitä puhuttaisiin pöyristellen vielä monen monituista kertaa.
Ja mitä hän saisi siitä itse? Ehkä lomaa pari päivää. Ehkä uudet saappaat. Hän joutuisi sitoutumaan olemaan vaiti yksityiskohdista eikä voisi myydä tarinaa juorulehdille. Ei, tästä täytyisi hyötyä enemmän. Jo lapsesta saakka Collins oli osanut tehdä kauppaa. Joku sanoisi, että kiristää, mutta Collins itse ei halunnut ajatella niin. Hän vain katsoi tarjoavansa tilaisuuden tullen vaihtoehtoja ympärillä oleville ihmisille.
Sinä iltana hän pisti diat rintataskuunsa ja vuoron päätyttyä pyysi päästä Curtzin audienssiin. Aika järjestyi saman tien, ehkä Curtz vaistosi tai osasi odottaa jotakin tämän kaltaista. Tapaaminen oli lyhyt.
Collins esitti niin nöyrää kuin mahdollista. Hän pahoitteli, että joutui häiritsemään tällaisella asialla. Tai siis hän teeskenteli niin ja se näkyi hänestä läpi. Hitto se olisi näkynyt, vaikka olisi joutunut seuraamaan tilannetta mustan aukon laitamilta ja katsellut tuota irvokasta showta lyijyseinän läpi silmät amputoituneena.
Collins antoi ymmärtää itse omaavansa samanlaisen mieltymyksen mihin nuo irvokkaat diat antoivat tyydytyksen. Collins sanoi tietävänsä mistä saisi jopa lisää noita kuvia. Ja parempia. Ja koska Collins teeskenteli ymmärtäväistä niin hän väitti olevansa palveluksen velkaa esikuvalleen ja auliisti toimittavan samantyyppistä materiaalia lisää, mikäli herra Curtz niin vain haluaisi.
Curtzin kädet olivat sidotut, mutta eivät kirjaimellisesti. Curtz vanhana matematiikan ylioppilaana laski nopeasti, että hän voisi lähettää Collinsin huoneestaan matkoihin ja päätyä pahimmassa tapauksessa roskalehdistön lööppien riepoteltavaksi/joutua syytteeseen/saada tuomio/viettää aikaa häpeäpaalussa/yms.
Tai sitten Curtz voisi antaa himoilleen vallan ja pyytää Collinsia toimittamaan lisää noita kuvia dioilla ja antaa kiireessä unohtuneet diat takaisin.
Curtzilla oli liikaa menetettävää. He tekivät keskenään kaupat, joista paholainenkin olisi kateellinen. Curtz lupasi käyttää mainettaan edistääkseen Collinsin uraa ja Collins lupasi pitää Curtzin kiinni tuoreissa kuvissa.
He kättelivät. Collins poistui Curtzin huoneesta ja mutristi huuliaan. Enää pitäisi ratkaista yksi ongelma. Hän oli nimittäin bluffannut, hän oli oppinut sen katsoessaan harvoina iltavapaina digitaululta teksasilaista pokeriohjelmaa. Collinsilla ei ollut aavistustakaan mistä saada lisää Curtzin himoamia kuvia. Collinsia puistatti ajatus, että hän ylipäätään joutuisi tekemisiin kyseisten kuvien kanssa.
Kuvien saanti tulisi olemaan vaikeaa. Ne olivat laittomia tässä galaksissa. Eikä ihme sillä niin sairaasta perversiosta oli kyse. Collins päätti alkaa itse tuottamaan kyseisiä kuvia. Kuvattavien kohteiden saanti ei olisi ongelma. Eri asia oli joutua taltioimaan niitä dioille, siksi vastenmielisestä urakasta oli kyse. Siinä turtuisi ja usko mihinkään kauniiseen kuihtuisi. Ajan myötä sydän vain palaisi karrelle, mutta luvattu mikä luvattu.
Curtzin janoamat kuvat eivät olleet mitä tahansa jynkkymateriaalia. Collins oli pannut tunteensa giljotiiniin luvatessaan toimittaa jatkossa Curtzille kaiken hänen haluaman zombipornon.
