Prophecy of the Popes

Varkaat ja vartijat.

Roistot ja ruhtinaat.

Kaikki samaa.

Kaikki vailla valtiasta, vaikka kukaan ei ole yhtä mieltä hallitsijasta.
Kuka hallitsee kuninkaita ja kuka ojentaisi orjille apuaan?
Mistä jokainen vanki haaveilee ja mitä jokainen vankikarkuri pelkää?
Kuinka monta meistä täytyy vielä uhrata, jotta uhrien määrä on riittävä?
Kuka ensimmäisenä tajuaa tämän olevan turhaa ja kuka viimeisenä myöntää tämän mielettömyyden? Ei kuolleet eikä kenraalit, ei lapset eikä enkelit, ei kukaan yhdessä eikä kenenkään pidä sitä yksinkään mennä tekemään. Yhdessä jätämme sanomatta sen, yhtenä joukkona kiellämme ja jokainen meistä sen kuitenkin tietää. Siellä missä vankilat rakennetaan vapauden naapuriin ja täällä missä kotimme lukitaan turvaketjuilla öisin. Liukuhihnalla siistinä jonona me odotamme vuoroamme ja annamme tämän tapahtua. Maailmanloppu tulee mainoskatkolla ja tuomiopäivää juhlitaan karnevaalimenoin. Helvetin liekeissä me saamme kauniin rusketuksen ja aikaa myöten luulemme kaikkea verellä kirjoitettua valheeksi.

Aikamme alkaa loppua ennen lopunajan alkua.

bleeding the orchid

Preerialla on monia villihevosia. On vähän kesympiä ja sitten niitä, joita ei tahdo millään saada aisoihin. Ja sitten on vielä se yksi. Se kaikkein upein, vahvin ja vaikeimmin napattavissa oleva.
Siinä ajassa kun kesyttäisi kymmenen hyvää ja kaunista villihevosta ei ole päässyt edes alkuun tämän kaikkein uljaimman ja hankalimman kanssa. Mutta mitäpä niillä "tavallisilla" hevosilla tekisi. Tiukan paikan tullen niistä jokainen saattaisi olla arka kuin mikä tahansa poni ja se pettäisi ratsastajansa.
Siinä on syytä kylliksi tälle cowboylle yrittää. Tämä cowboy ei ole paras tai taitavin cowboy lännessä. Mutta jääräpäisin hän on. Ja hän tietää, että jos saa tämän yhden kesytettyä niin se tekee hänestä myös paremman. Saa alleen varmasti vahvan ja rohkean kumppanin mihin tahansa seikkailuun.
Ensiksi pitää ansaita sen luottamus, että pääsee edes lähelle. Sitten vasta voi alkaa miettimään keinoja millä saisi sen lassottua ja sitä kautta napattua omakseen.
Aikaa menee ja pitää viettää vielä monta yötä taivaan alla preeria sänkynään. Pitää olla vahva otteissa, mutta ei saa satuttaa tuota kaunista luontokappaletta. Pitää olla varma siitä mitä haluaa, sillä tietäähän tämä cowboy, ettei hän voi ikinään enää ottaa muita hevosia samaan hakaan tämän hevosen kanssa. Sillä kun on nähnyt sen palon noissa silmissä niin tietää, ettei se tule hyväksymään muita hevosia lähelleen. Ja vaikka aluksi tuo saattaa potkaista muutaman kerran kipeästi niin sekin pitää antaa anteeksi. Se vain testaa, että voiko tähän cowboyhin luottaa. Mutta aikaillakkaan ei voi, sillä tämä cowboy vaistoaa, että on monia muitakin jotka tämän hevosen perässä ovat. On joitakin jotka yrittävät kesyttää sitä yhtälailla ja on monia jotka haluavat ampua sen kostoksi, kun itse ovat epäonnistuneet sen nappaamisessa. On osattava suojella sitä nyt samalla kun sitä pyydystää, mutta on myös osattava suojella sitä myöhemminkin kun se on omakseen saanut.
Kaikki tämä on sen arvoista.
Kaikki tämä antaa enemmän kuin itse voi ikinään antaa takaisin.
Kaikki tämä on nyt tässä.

jetman meets the mad madam

Katsoin peiliin.
En nähnyt itseäni.
Siellä olit sinä.
Ja hymyilit.

-

Camarolla kannattaa ajaa niin kauan,
että mittarissa on tarpeeksi kilometrejä.
Camarolla pitää ajaa liian pitkälle.
Ja liian kovaa.

-

Kannattaa eksyä.
Kannattaa hukata itsensä.
Kannattaa vaipua epätoivoon.
Mutta periksi ei kannata antaa.

-

Kyllä kohtalo kuitenkin lopulta luovuttaa.

jury has reached a verdict

Kaikki muuttuu.
Niin sanotaan.
Ja kun kaikki muuttuu niin asiat tulevat toisenlaiseksi kuin ne aiemmin olivat.
Sanotaan, että lapsen saaminen muuttaa kaiken.
Että uusi työpaikka muuttaa joskus yhtä paljon.
Että parisuhde muuttaisi aiemman elämän vakaaksi villien vuosien jälkeen.

Mikään ei muutu.
Ja se on totuus.
Miten mikään mikä ei ole pysyvää voisi muuttua?
Ja miten se mikä ei ole pysyvää voisi olla muuta kuin koko ajan muuttuva?
Asioiden kuuluu elää.
Ei jokainen päivä voi olla samanlainen.
Se, että asiat eivät mene niin kuin itse haluaisi tai olisi niiden suunnitellut menevän ei vielä tarkoita sitä, että ne muuttuisivat. Koira on koira, vaikka se kasvaa koko ajan.
Niin asiatkin kasvavat koko ajan, joskus kuolevat ja joskus ne synnyttävät uusia asioita.
Ihan kuin nainenkin on aina upea, vaikka koko ajan nainen käy vaihtokauppaa kohtalonsa kanssa. Nuorena nainen on täynnä ylpeyttä, mutta vaihtokauppa alkaa jo hyvin nuorena.
Ja joka vuosi vietettyään syntymäpäiviään nainen vaihtaa osan ylpeydestään pois.
Antaa pienen palan siitä kohtalolle ja saa vaihtokaupassa arvokkuutta.
Siksi kaksikymmentävuotias nainen on täynnä eteenpäin vievää ylpeyttä ja nelikymmentävuotias saa suojansa arvokkuudesta.

Ja näin istunnon lopuksi julistamme tuomion.
Kaikki asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä.
Osaksi kyse on kohtalosta, osaksi sattumasta.
Joskus omat päätökset saavat aikaan sen, että asiat menevät niin kuin ne menevät,
mutta aina asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä.

Siksi mikään ei muutu, koska mikään ei ole pysyvää.

Faith no more

Sä olet täydellinen.
Sä hymyilet ja kaikki muukin ympärillämme muuttuu täydelliseksi.
Kaikkine virheinesikin olet täydellinen.
Ja mikä parasta, tällä kertaa kaikki tämä mikä tapahtuu on todellista.
Ei unta niin kuin niin monta kertaa aikaisemmin.
Tämä on niin todellista, että kaikki todellinen kääntyy ylösalaisin.
Kivasta tulee liian kiva.
Ikävästä tulee ikävä olo.
Ilo on niin suurta, että sekin sattuu.

Näinä hetkinä taitaa itse Jumala ja saatanakin tehdä sovun hetkeksi.

-Mikä tässä on sitten ongelma?

-Miksi kysyt..?

-Niin onko sellaista?

-On. Yksi.

-En ymmärrä, en ellet sitten ole tullut hulluksi kaikessa tuossa onnessasi.

-No, tämä on hyvin yksinkertaista.

-Ja?

-Ongelma olet sinä. En usko sinuun.

"pathetic has-beens"

Seisoin keskellä tietä. Täysikuu tuli pilvien takaa hetkeksi esiin. Tuuli kiersi ympärilläni kuusikossa. Yritin katsoa sinua, mutta autosi valot olivat niin kirkkaat, etten nähnyt mitä teit juuri sillä hetkellä ratin takana. Ehkä vaihdoit radiosta kanavaa, ehkä puhuit puhelimeen tai ehkä et vain huomannut minua muuten.

-

Kaikki se lasinsirpaleiden määrä on hämmästyttävä. Jarrutusjäljet asvaltilla kaartuvat vasemmalle. Lopulta auto pysähtyy. Tuntuu pahalta kun tiedän sinun olevan aivan äärimmäisen pelästynyt. Pala nousee kurkkuun ja on vaikea saada henkeä ja on vaikea saada jalkoja tottelemaan.

http://www.youtube.com/watch?v=IyCRJmerW1Q&feature=related

Kuinka tyhmä verottaja onkaan?

Se mitä verottajan pitäisi nyt heti tehdä on brändätä palvelunsa ja tuotteensa.
Verot ovat tarpeellisia, mutta täynnä negatiivisia mielikuvia. Kaiken lisäksi vero on sanana vastenmielinen ja kantaa turhaan mukanaan vuosisatojen taakkaa.
Siispä brändäys ja imagonluonti tulisi aloittaa sanasta 'vero'.
Sana 'vero' voitaisiin korvata jollakin positiivisemmalla ilmauksella, kuten 'hyvinvointivaltion kannatusmaksu'.

Veronpalautus voisi olla 'bonusta raha-asioiden keskittämisestä'. Veromätkyt voitaisiin korvata termillä 'henkilökohtainen tarkennus sivistysvaltion keskeneräiseen viimeistelyyn'.
Verottaja tai verovirkailija olisi tästä eteenpäin 'kansan hyvinvointipalveluidentuottaja'.
Alla joitakin esimerkkejä siitä mitä kunnon konsultti saisi aikaan yhdessä iltapäivässä selvinpäin paneutuessaan verottajan palveluiden ja tuotteiden nykypäiväistämiseen.

Autovero = Rallikansan fanitusmaksu
Koiravero = Eläinlääkäreiden stipendiaattirahaston tuki
Kiinteistövero = Kotirauhan varmistuspalkkio
Arvonlisävero = Toivotunlaisen kulutuksen kannustin
Arpajaisvero = Lisäonnen varmistusmaksu
Tulovero = Hyvän palkan todistusosoitus
Pääomavero = Onnistuneiden sijoitusten korvamerkintä

Verotoimistoja pitäisi kutsua kansalaisten rahaliikenteen neuvontapisteiksi.

Näin helppoa se on, lisähyötynä tästä brändäyksestä olisi se, että ihmiset maksaisivat veroja onnellisempana ja veronkierto vähenisi, kun useammat haluaisivat kantaa kortensa kekoon milloin minkäkin positiivisen mielikuvan todeksi luomisen eteen.

Voi hyvänen aika kun mä oon viisas, välillä pelotan oikein itseänikin, että mitä minä tulen vielä ratkaisemaan.

Hope...

olipa kerran tie

tien varrella oli motelli

motellin nimi oli 'Motel Misery'

motellia piti nuori mies

motelli oli suhteellisen suosittu

se pysyi hyvin pystyssä

välillä oli ruuhkaa

ja välillä oli hiljaisempaa

useimmat asiakkaista olivat kanta-asiakkaita

palvelu oli hyvää

motellinpitäjä osasi ottaa huomioon vieraiden yksilölliset tarpeet

hän osasi antaa jokaiselle jotakin

vieraat pitivät paikasta

siellä tunsi olonsa ainutlaatuiseksi

nuori mies piti tätä kutsumuksenaan

mutta vaikka paikka oli suosittu

ja vieraita riitti vuoden jokaiselle viikolle

oli mies silti yksinäinen

koska hän ei ollut koskaan yksinäinen

Joku roti!

Myönnetään, mä kaipaan sääntöjä.

Mä kaipaan selvän suunnan ja mä haluan tietää mitä tapahtuu.
Mä pidän - hitto - mä palvon hallinnantunnetta.
En tykkää yllätyksistä, en positiivisistakaan.

Ei siitä tulis mitään,
jos kaikki tekis vaan niinku niitä itteensä huvittaa,
säännöistä on meille hyötyä.
Ja juu, maustetaan tätä kaikkea pikku ohjeilla ja vinkeillä niin saadaan tästä täydellinen.
Sillä sitähän tää on - täydellisyyden tavoittelua ja vaan heikot jättää käyttämättä mahdollisuuden siihen.

Mä kaipaan sääntöjä.

Mä kaipaan niitä ennen kaikkea rikkoakseni niitä.

Patètico

Maailman paras yksittäinen lause on parempi
kuin maailman huonoin yksittäinen kirja.

Näin se vaan on.

Tämän kertoi eräskin eräänä päivän.





















Hih hih!

Unnatural act

There is something rotten in the state of mind...
It has been & it'll be so from here to eternity.
Hmmm, I'll guess it's me who is left behind.
And if it's not, let it be.
And if it's not me, this's not rotten.

But... It got to be.

It's Peter Bang who never grew up.
This is happening to every and it'll happen again & again.
Never say never even if you're at Neverland.
Our dreams are made of autumn leaves and cobwebs.