Baabelin tornin kertomus löytyy Raamatun Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta (1. Moos. 11:1–9). Tarinan mukaan ihmiskunta oli tuolloin yksikielinen ja päätti rakentaa tornin, joka ulottuisi taivaaseen asti. Tämä symboloi ihmisten ylpeyttä ja halua saavuttaa jumalallinen asema omin voimin. Jumala kuitenkin puuttui asiaan sekoittamalla ihmisten kielet, mikä esti heitä ymmärtämästä toisiaan ja johti heidän hajaantumiseensa ympäri maailmaa.
Kertomus voidaan tulkita varoituksena ylpeydestä ja ihmisten pyrkimyksestä asettua Jumalan asemaan. Se on myös selitys sille, miksi maailmassa on niin monia eri kieliä ja kulttuureja.
Baabelin tornin kertomus liittyy ihmisten haluun ylittää rajansa ja saavuttaa jotakin suurta, ehkä jopa jumalallista. Tekoälyssä voi nähdä jotain samanlaista: se on ihmiskunnan kehittämä valtava innovaatio, joka pyrkii ratkaisemaan ongelmia, ymmärtämään maailmaa ja jopa jäljittelemään ihmisen älykkyyttä. Ja sillä on täysi kyky poistaa kielimuurit ihmisten väliltä.
En tiedä onko lopun ajat käsillä. Tiedän, että ihmiskunta ei rakenna enää kovinkaan aktiivisesti temppeleitä. Sen sijaan datakeskuksia syntyy vauhdilla. Eikä meillä ole enää rukouksia, meillä on sen sijaan klikkauksia. Meillä ei muisteta pyhimyksiä, mutta me tunnemme influenssereita. Jokainen meistä on verkossa, meidän rahat on digitaalisia, meidän vuorovaikutus on tykkäyksiä ja meidän identiteettimme rakentuu virtuaalisesti. Ja samalla kun maailmassa on ennätysmäiset metsäpalot niin me voidaan ladata kännyköihimme mielenrauha-aplikaatioita.
