Me voitais olla vaikka kuinka hienoja tyyppejä, jos me ei kohdattais niin paljon kriisejä. Me voitais olla vaikka kuinka iloisia ja energisiä, jos meidän voimat ei menis suremiseen. Moni joka luulee olevansa ratkaisu niin on oikeasti vain osa ongelmaa. Ja moni joka pelastaa ei tajua sitä edes tekevänsä. Raha ei tee onnelliseksi, koska mikään ei tee onnelliseksi. Eikä tarkoitus ole vaan koko ajan valittaa, mutta kaikki muu olis enemmän tai vähemmän teeskentelyä. Ja tietty - aina vois mennä vielä huonomminkin - ja juu, on huomattu, että aina myös menee. Kuinka yllättynyt sitä ois, jos joskus meniskin paremmin. Joskus oliskin niin, että kummitukset ei palais, kun ne kerran ois teurastanut.
En mä tiedä kuinka tässä käy.
Ekaa kertaa koskaan mä en voi luvata, että tässä käy hyvin.
Sellaista se on kun pelaa Tetristä, palat ei vaan loksahda ja jossain kohtaa tulee tehtyä virhe.
