Levon etsintää, rauhatonta oikuttelua virran viemänä ja takertumista milloin mihinkäkin pieneen yksityiskohtaan.
Mikä on se lapsen usko mikä minua koossa pitää.
Miksen luovuta?
Miksen mitään yritä?
Kaikkea on niin kovin vähän ja se kaikki on ollut aina olemassa. Jotain mitä oli, hävisi ja jotain mitä toivon ei ole vielä ilmestynyt.
Se mikä on suurta on oikeasti vain paljon pientä. Se mikä äärettömältä tuntuu se oikeasti johonkin loppuu.
Avaruus on yksin.
