It's my way or anyways

 Nuorena sitä tuntuu, että valloittaa maailman ja on kuolematon ja se tuntuu hyvältä. 

Vanhana sitä tietää, että niin ei käy ja sen lisäksi aika käy vähiin. Sen hyväksyy. Siitä on kiitollinen. Ja sekin tuntuu hyvältä.

Noiden kahden pisteen välissä oikein mikään ei tunnu hyvältä. Sitä kipuilee vähän kaiken kanssa. Eikä niitä enää voi kutsua kasvukivuiksi, kun kaikki odottavat, että se kasvu on jo tapahtunut. Mutta oikeasti se kasvu tapahtuu tosi myöhään. Eikä se tapahdu kaikille koskaan. Mutta niille joille se tapahtuu niin he näkevät, että ei teini-iän murrosikä loppunut alta kakskymppisenä. Ei, se jatkui oikeasti melkein viiskymppiseks.

Ja niillä joilla se kipuilu ei lakannut niin heillä alkoi taantuminen hyvissä ajoin. Ihmisistä tulee niin kovin ahdasmielisiä, jos he välttelevät kasvua. Eikä siinä mitään, ahdasmielisyys on hyvä suojamekanismi, se pitää yllä edes jotain omanarvontuntoa. Voi olla peilin edessä ja katsoa itseään silmiin, kun on kyyninen, katkera ja hieman vihainen kaikille ja/tai kaikelle. Kun joku sanoo ”suurin osa tai kaikki ihmisistä on tyhmiä”, hän ei tee tilastollista analyysia vaan ilmaisee omaa turhautumistaan, arvojaan tai sitä, että suurin osa ei jaa hänen käsityksiään asioista. ”Tyhmyys” ei ole objektiivinen, vaan kontekstista riippuva leima. Suuri osa ihmisistä arvioi omat kykynsä keskimääräistä paremmiksi (klassinen ”Lake Wobegon -efekti”: kaikki ovat keskimääräistä parempia)*.

 Tällöin muiden nähdään jäävän alemmaksi, vaikka se ei ole matemaattisesti mahdollista. Ajatus ”useimmat ovat tyhmiä” on myös keino ilmaista yksilön erillisyyttä massasta. Se on psykologisesti palkitsevaa: minä en kuulu laumaan, minä olen fiksumpi. Tällainen asenne kuitenkin voi lisääntyä kulttuurisesti – jolloin monet alkavat ajatella niin samaan aikaan. Syntyy paradoksi: kaikki ajattelevat olevansa harvoja poikkeuksia. 

*Lake Wobegon termi tulee yhdysvaltalaisen humoristin Garrison Keillorin radio-ohjelmasta A Prairie Home Companion.

Ihmisillä on taipumus arvioida omaa älykkyyttään, osaamistaan ja ominaisuuksiaan keskimääräistä paremmiksi, vaikka se ei matemaattisesti ole mahdollista. Ja tätä on ihan tutkittukin. Noin 90 % autoilijoista arvioi ajotaitonsa keskimääräistä paremmiksi. Suurin osa opiskelijoista arvioi olevansa keskimääräistä lahjakkaampia. Ihmiset pitävät itseään yleensä keskimääräistä eettisempinä ja rationaalisempina.

Ja kaikki tämä on ymmärrettävää (hassua sinänsä, mutta käy järkeen). Tämä siis on ihan mahdollista, koska meillä kaikilla on sokeat pisteemme, näemme helposti muiden virheet, mutta emme omiamme. Ja meillä kaikilla on tarve suojella omaa haurasta egoamme, sitä pientä lasta, joka on sisällämme. Tämä on siis itseä suojeleva harha, on psykologisesti turvallisempaa ajatella olevansa ”fiksujen joukossa”. Tottakai ihmisyys on niin monimutkaista ja hienoa, että näissä asioissa tulee vastaan ihan aito mittaamisen hankaluus - mistä löytää jumalalliset mittarit kuvaamaan ihmisyyttä. Kun vaikka kysytään ”oletko keskimääräistä parempi asiassa X?”, jokainen valitsee eri mittapuun (esimerkiksi autolla ajamisessa ”olen varovaisempi → siis parempi kuski”).

Ja onhan ihmiset aivot ja välittäjäaineet siitä veikeitä, että ne myös palkitsevat tällaisesta ajattelusta. Jos ajattelen olevani tavallista parempi, se tukee itsetuntoani. 

Lopuksi huonot uutiset. Oman erinomaisuuden voi testata. Ja tässä osa-alueet, joita ihmisyyden hyvyyttä mitataan:

Kognitiivinen hyvyyden mittaristo

1. Päätelmä- ja kalibraatiotarkkuus

2. Numeriikka & Fermi-arviointi

3. Ennustaminen (Brier)

4. Oppimisnopeus

5. Kirjoitettu selkeys

6. Kuuntelu & tiivistys

7. Argumentaation laatu (steelman)

8. Päätöshygienia

9. Yhteistyösignaali

10. Episteeminen nöyryys

    Fyysinen hyvyyden mittaristo

11. Kestävyyskunto – VO₂max / Cooper

12. Voimakestävyys – leuanveto

13. Räjähtävyys – pystysuora hyppy

14. Maksimivoima – maastaveto

15. Työntövoima – penkkipunnerrus

16. Keskivartalon hallinta – lankku

17. Nopeus – 30 m sprintti

18. Ketteryys – Illinois agility

19. Liikkuvuus – Functional Movement Screen (FMS)

20. Kehonkoostumus – rasvaprosentti & lihasmassa 

Kognitiivisella puolella periaate mittaamisen ja tulosten suhteen on seuraavanlainen:

• Tee testit 1–2 viikon aikana.

• Pisteytä jokainen mittari 0–5 (ohje alla).

• Laske keskiarvo (0–5).

  • ≥3.5 = selvästi keskimääräistä parempi (~75.–85. p.)

  • ≥4.2 = huippuluokka (~90.–95. p.)

  • ≥4.6 = mahdollinen top 1–5 % (erittäin vahvaa näyttöä)

    Mittaristo (10 osa-aluetta)

  • Päätelmä- ja kalibraatiotarkkuus
    Miten mitataan: 20 väitettä (tosi/epätosi). Anna jokaiseen varmuus%.
    Pisteytys (Brier/kalibraatio):

• 0–1 virhe yli 80 % varmuuksilla = 5

• 2–3 virhettä = 4

• 4–5 = 3

• 6–7 = 2

• ≥8 = 1
  (+1 bonusta, jos keskimääräinen varmuus ja osumatarkkuus ovat lähes samat → hyvä kalibraatio.)

2. Numeriikka & Fermi-arviointi
   Miten: 10 suuruusluokka-arviota (esim. “Montako pianonvirittäjää Helsingissä?”).
   Pisteet:

• Oikea suuruusluokka ≥8/10 = 5; 7=4; 6=3; 5=2; ≤4=1.

3. Ennustaminen (Brier)
   Miten: 20 päivättyä kyllä/ei-ennustetta seuraavan kk:n uutisista; kirjaa todennäköisyys.
   Pisteet:

• Brier ≤0.15 = 5; ≤0.20 = 4; ≤0.25 = 3; ≤0.30 = 2; >0.30 = 1.

4. Oppimisnopeus
   Miten: valitse taito/muistettavat asiat (esim. 50 korttia). 3 harjoitusta, mittaa parannus.
   Pisteet (suhteellinen parannus):

• ≥50 % = 5; 35–49 % = 4; 20–34 % = 3; 10–19 % = 2; <10 % = 1.

5. Kirjoitettu selkeys
   Miten: 200–300 sanan selitys vaikeasta aiheesta “lukijalle X (15 v)”. 3 arvioijaa (1–5 selkeys).
   Pisteet: keskiarvo 4.6–5.0 = 5; 4.2–4.5 = 4; 3.6–4.1 = 3; 3.0–3.5 = 2; <3.0 = 1.

6. Kuuntelu & tiivistys
   Miten: katso 30 min luento/pod. Tiivistä 150 sanaan. Vertailija tarkistaa virheet ja olennaisuudet.
   Pisteet: 0 virhettä & kaikki ydinkohdat = 5; 1 virhe tai puute = 4; 2 = 3; 3 = 2; ≥4 = 1.

7. Argumentaation laatu (steelman)
   Miten: kirjoita 300 sanaa, jossa vahvistat vastakkaisen näkemyksen parhaan version. 2 riippumatonta arvioijaa pisteyttää (reiluus, terävyys, lähteiden käyttö).
   Pisteet: 4.6–5.0 = 5; 4.2–4.5 = 4; jne. kuten #5.

8. Päätöshygienia
   Miten: valitse 3 tuoretta päätöstä. Tee premortem, tarkistuslista (vaihtoehdot, kriteerit, päätöshetken tunne, riski, uudelleenarviointi). Jälkiarvioi 2–4 vkon päästä.
   Pisteet:

• Kaikki 3 täyttävät listan ja eivät kaipaisi merkittävää korjausta = 5; 2/3 = 4; 1/3 = 3; 0/3 = 1–2.

9. Yhteistyösignaali
   Miten: 3–5 kollegaa antaa anonyymin arvion (1–5): luotettavuus, psykologinen turvallisuus, palautteen vastaanotto.
   Pisteet: keskiarvo 4.6–5.0 = 5; 4.2–4.5 = 4; jne.

10. Episteeminen nöyryys
    Miten: viikon “en tiedä / tarkistan”-loki: montako kertaa tunnistat rajasi, haet todisteen ja korjaat kannan.
    Pisteet:

• Selvästi >0, ja korjaukset parantavat tuloksia/ennusteita + virheiden avoin dokumentointi = 5;

• Vähän, mutta vaikuttavia = 4;

• Harvoin = 3;

• Ei juuri lainkaan (tai puolustautuva) = 1–2.

  Pisteiden tulkinta

• Keskiarvo 0–5 + tasaisuus (ei yhtä heikkoa kohtaa <3):

  • ≥3.5: selvästi yli keskitason.

  • ≥4.2: huippuluokka (monissa ympäristöissä top 10 %).

  • ≥4.6: potentiaalia absoluuttiseen eliittiin, jos säilyy ajassa (toista 3 kk kuluttua).

Ja tarkkana kun teet testiä:

• Esirekisteröi kriteerit ennen suoritusta (estää jälkikäteistä kirsikanpoimintaa).

• Normalisoi: jos saat ulkopuolisten pisteytyksiä, käytä keskiarvoa ja poista ääripää (trimmattu keskiarvo).

• Vältä Goodhartia: älä treenaa vain testiin – mittarit vaihtuvat kierroksittain.

• Toistettavuus: tee sama setti 90 päivän välein ja seuraa trendiä.

 Sen jälkeen voit siirtyä testaamaan fyysistä puolta. Siinä myös kymmenen kohdan testi.

Fyysisen hyvyyden mittaristo (10 osa-aluetta)

1. Kestävyyskunto – VO₂max

• Miten: juoksumatto-/pyöräergometritesti tai Cooper 12 min.

• Pisteytys (miehet, 20–50 v):

  • ≥55 ml/kg/min tai Cooper ≥3000 m = 5

  • 50–54 ml/kg/min / 2800–2999 m = 4

  • 45–49 / 2600–2799 m = 3

  • 40–44 / 2400–2599 m = 2

  • <40 / <2400 m = 1
    (Naisille ~5 ml/kg/min tai 300–400 m vähemmän raja-arvot.)

    2. Voimakestävyys – leuanveto

  • Miten: puhtailla toistoilla.

  • Pisteytys (miehet):

    • ≥15 = 5; 12–14 = 4; 8–11 = 3; 5–7 = 2; <5 = 1
      (Naiset: ≥8 = 5; 6–7 = 4; 4–5 = 3; 2–3 = 2; <2 = 1)

      3. Räjähtävyys – pystysuora hyppy (CMJ)

    • Miten: hyppymatto / seinätesti.

    • Pisteytys (miehet): ≥60 cm = 5; 52–59 = 4; 44–51 = 3; 36–43 = 2; <36 = 1
      (Naiset: rajat ~15 cm alempana.) 

  4. Maksimivoima – maastaveto

• Miten: 1RM, tekniikka kunnossa.

• Suhde kehonpainoon (miehet):

  • ≥2.5x = 5; 2.0–2.49x = 4; 1.6–1.99x = 3; 1.2–1.59x = 2; <1.2x = 1
    (Naiset: huipputaso 2.0x, keskitason rajat ~0.4–0.5x alempana.)

    5. Työntövoima – penkkipunnerrus

  • Suhde kehonpainoon (miehet):

    • ≥1.5x = 5; 1.25–1.49x = 4; 1.0–1.24x = 3; 0.75–0.99x = 2; <0.75x = 1
      (Naiset: huipputaso 1.0x, muut rajat ~0.25x alempana.)

      6. Keskivartalon hallinta – lankku

    • Aika:

      • ≥4:00 = 5; 3:00–3:59 = 4; 2:00–2:59 = 3; 1:00–1:59 = 2; <1:00 = 1

        7. Nopeus – 30 m sprintti

      • Miehet: ≤4.0 s = 5; 4.1–4.3 = 4; 4.4–4.6 = 3; 4.7–4.9 = 2; ≥5.0 = 1

      • Naiset: rajat ~0.2–0.3 s hitaammat.

        8. Ketteryys – Illinois agility test

      • Miehet: ≤15.5 s = 5; 15.6–16.4 = 4; 16.5–17.4 = 3; 17.5–18.5 = 2; >18.5 = 1

      • Naiset: rajat ~1 s hitaammat.

        9. Liikkuvuus – Functional Movement Screen (FMS)

      • Pisteet (0–21):

        • 19–21 = 5; 17–18 = 4; 15–16 = 3; 13–14 = 2; ≤12 = 1

          10. Kehonkoostumus – rasvaprosentti & lihasmassa

        • Miehet: rasva 10–18 % = 5; 19–22 % = 4; 23–25 % = 3; 26–28 % = 2; >28 % = 1

        • Naiset: rasva 18–26 % = 5; 27–30 % = 4; 31–34 % = 3; 35–38 % = 2; >38 % = 1
          (+ lisäpiste, jos lihasmassa on ikä- ja sukupuolijakauman yläkvartiilissa.)

          Näissä fyysisissä testeissä mittaristo on selkeä, ja tulosten tulkinta menee näin:

        • ≥3.5 keskiarvo = hyväkuntoinen ja keskimääräistä vahvempi/terveempi.

        • ≥4.2 = huipputasoa, yleensä kilpaurheilijoiden kunnossa.

        • ≥4.6 = kansallinen / kansainvälinen eliitti.

        Miksi tällainen testi ja tällainen mittaristo? 

      -Koska todellinen hyvyyden arviointi ei voi perustua pelkkään subjektiiviseen tunteeseen tai vertailuun, jossa mittarit vaihtelevat. Tarvitaan järjestelmällisempi lähestymistapa – jumalainen mittaristo, joka kattaa sekä mielen että kehon.

      Kognitiivinen ulottuvuus kertoo, kuinka hyvin ihminen hahmottaa todellisuutta, perustelee väitteensä ja kykenee oppimaan uutta. Päätelmä- ja kalibraatiotarkkuus osoittavat, osaako ihminen arvioida milloin hän on oikeassa ja milloin ei. Numeriikan, ennustamisen ja oppimisen mittarit kertovat kyvystä käsitellä tietoa ja sopeutua. Samalla kirjoitettu selkeys, kuuntelu ja argumentaation laatu paljastavat, miten ihminen välittää ymmärryksensä toisille. Päätöshygienia ja episteeminen nöyryys puolestaan mittaavat kykyä tunnistaa omat rajat – taito, joka on vähintään yhtä arvokas kuin älykkyys itse.

      Fyysinen ulottuvuus muistuttaa, että ihmisyys ei ole pelkkää argumentaatiota. Kestävyys, voima, liikkuvuus ja kehonkoostumus muodostavat pohjan, jolle ajattelu ja luovuus rakentuvat. Hyvä kunto ei ole vain suorituskykyä, vaan myös resilienssiä: kykyä kestää kuormitusta, palautua ja säilyttää toimintakyky elämän eri vaiheissa. Voima ja nopeus antavat mahdollisuuden toimia tehokkaasti, mutta liikkuvuus ja hallinta varmistavat, että toiminta säilyy joustavana ja turvallisena.

      Yhdessä nämä mittarit muodostavat eräänlaisen kokonaisvaltaisen ihmisyyden pistekortin. Sen avulla voidaan hahmottaa, että todellinen “hyvyys” ei ole yksittäinen lahja tai ominaisuus, vaan tasapaino: mielen terävyys ja kehon vahvuus kulkevat käsi kädessä. Kognitiivinen kirkkaus ilman fyysistä jaksamista on hauras, ja fyysinen voima ilman harkintaa ja nöyryyttä voi muuttua sokeaksi voimankäytöksi.

      Ehkä suurin arvo tällaisessa mittaristossa ei olekaan siinä, että saisimme tarkan pistemäärän, vaan siinä, että se pakottaa kysymään oikeita kysymyksiä: missä olen vahva, missä hauras, ja mitä voisin kehittää? Ihmisyyden huippu ei synny siitä, että päihitämme keskiarvon yhdessä asiassa, vaan siitä, että rakennamme kokonaisuuden, joka kestää sekä ajattelun että toiminnan koetukset.

      Ja vaikka noissa edellä mainituissa mittareissa saisi täydet pisteet, mutta ei pärjäisi näissä viimeisissä niin niillä ei kyllä oikein ole mitään arvoa. Sillä viimeinen mittaristo on vaikein... 

      Kolmas kategoria: Sosiaalinen & eettinen hyvyyden mittaristo

    • Empatia käytännössä: kuinka usein huomioi toisen tarpeet, kuuntelee aidosti, auttaa ilman hyötyodotusta.

    • Vähempiosaisten kohtelu: tekoja, ei sanoja – esim. vapaaehtoistyö, lahjoittaminen, puolustaminen.

    • Eläinten ja luonnon huomioiminen: oma suhde ympäristöön, arjen valinnat, eläinten kunnioitus.

    • Ilo ja lämpö ympäristössä: muiden arvio siitä, tuoko seura myönteistä energiaa.

    • Kyky nauraa ja naurattaa: ei sarkasmin tai pilkan kautta, vaan tavalla joka vapauttaa ja yhdistää. 

      Mieli ja keho tekevät ihmisestä kyvykkään.
      Mutta suhde toisiin ja maailmaan tekee ihmisestä hyvän.