Nykyään TV-ohjelmien ja videopelien kohdalla näkyy samanlaisia varoitussymboleita, mutta asiat mistä ennakolta varoitetaan ovat laajentuneet, nykyään myös kauhuelementit pitää kertoa ennalta. Luulen, että enää ei suojella lapsia vaan yhtiöt suojelevat itseään mahdollisilta mainehaitoilta ja/tai oikeudenkäynneiltä - jos siis joku sattuu katsomaan jotakin rankkaa (älyllisesti palkitsevaa) ja siitä järkyttyy niin ei voida syyttää, etteikö ennalta olisi ainakin muistutettu riskeistä.
Mutta mä kaipaan kirjojen kansiin tuollaisia varoitustarroja. Kaipaan kirjoja, joita olisi vaarallista lukea. En pelkää sanoja, en usko, että tipun nojatuolista kesken aukeaman. Enkä mä lapsenakaan uskonut kuunnellesani levyjä, joissa tuo varoitustarra oli, että ne asiat mistä laulettiin voisi ihan oikeasti tapahtua. Kai sitä lapsikin tajuaa sitten katsoa vaikka uutislähetystä, jos kaipaa jotakin todellista. Enkä mä jaksa uskoa, että joku alkaa katsomaan arpomalla jotakin satunnaista TV-sarjaa yhtään tietämättä ennalta mistä on kyse. Kyllä ainakin omalla kohdalla on genre tiedossa. Ja usein tuttu ohjaaja/käsikirjoittaja/pääosan esittäjä. Tiedän mistä pidän. Ja janoan sitä lisää.
Minua pitäisi varoittaa ennalta siitä, jos sisältö on kädenlämpöistä. Sellainen on ajanhukkaa.
kaikkein vaarallisinta on se, mikä ei herätä mitään
