Minun kostoni on väljä.
Se on väljä kuin aika kuumana loppukesän päivinä, se vaeltelee sinne tänne, ja on oikeastaan vain ajan kysymys, koska se katoaa.
Minun kostoni on vitsi.
Se on kuin käytetyn auton myyjä pikkukaupungissa kaikkine hukattuine mahdollisuuksineen.
Se pitää epämääräisistä unelmistaan, mutta ei tee mitään saavuttaakseen niitä.
Minun kostoni on vain ajatus.
Se on kuin lapsi, joka ei uskalla laulaa muiden edessä,
tai aikuinen joka ei koskaan sano "ei" kun kysytään ylitöihin, vaikka muutakin menoa olisi.
Minun kostoni on näkymätön.
Kukaan ei sitä huomaa, kukaan ei sitä kohtaa.
Minun kostoni on kuin minun elämäni.
Se on olemassa vain minun korvien välissä.
