Liian harvoin, jos koskaan kukaan kriitikko missään arvostellessaan kirjaa ottaa huomioon sitä miltä kirja tuoksuu. Ja en pelleile, mutta on olemassa joitakin todella mahtavan tuoksuisia kirjoja. En tiedä mitä on tapahtunut paperin laadulle, mutta nykykirjoista harva on hyvän hajuinen. Ja voihan olla, että vanhoihin kirjoihin on tarttunut ajan saatossa muualtakin tuoksuja, mutta ehkä paperi oli ennen parempilaatuista, huokoisempaa ja paksumpaa, että kirjat ylipäätään pystyivät imemään itseensä aromeja. Eikä tätä pidä vähätellä. Viskin teossa suurin osa ajassa menee siihen, että viski lilluu tynnyrissä ja saa värinsä ja arominsa tynnyripuusta. Ja sitten se kaadetaan varta vasten sellaiseen lasiin, josta tuoksut kiemurtelevat oikein nenäonteloihin.
Huonon kirjan, siis sisällöllisesti voisi pelastaa se, että se edes haisee koukuttavalle. Lukisin sitä vain saadakseni pitää sitä lähellä kasvojani. Ja minua niin surettaa, että nykyään niin moni kirja kuunnellaan e-kirjana - ne vasta (mauttomia ja) hajuttomia ovatkin. Muutenkin e-kirjat pitäisi kieltää muilta kuin lapsilta, jotka eivät vielä osaa lukea. On koomista, että aikuisille luetaan satuja digitaalisesta laitteesta ääneen - kai meistä lähes jokainen osaa kuitenkin lukea ihan itse. Sitä paitsi miten pitää taukoja ja palata nerokkaisiin lauseisiin uudestaan ja uudestaan, jos jokin ääneen lukija puolestasi päättää tahdin.
Kun kuulet merkkiäänen *pim* voit kääntää sivua (hulvatonta sarkasmia).
Onkohan tulevaisuudessa niin, että joku katselee puolestani elokuvat ja sitten kertoo e-kolumnissa mitä siinä leffassa tapahtui? Minun ei tarvitse istua enää kolmea tuntia paikallani ja keskittyä vain yhteen elokuvaan sitä aikaa, kun joku kertoo puolestani mitä siinä tapahtuu - voin vaikka lenkillä tai autoa ajaessani kuunnella sitä. Ja siis voinhan kuunnella koko elokuvan, ei sitä tarvitse edes tiivistää. Ja elokuvat/kirjat ovat perinteisellä tavalla nautittuna hirveitä, ei voi samalla räplätä kännykkää, kun pitää keskittyä vain yhteen kohtaukseen/sivuun kerrallaan.
-Ei sovi, ei kuulosta tehokkaalta (maailmanluokan sarkasmia).
Kun kuulet merkkiäänen *pim* voit katsoa elokuvan kännykän ruudulta (eeppiset mittakaavat saavuttanutta sarkasmia).
Kaipaan vanhojen elokuvateattereiden popkornin ja samettisten istuinten tuoksua (vilpitön ajatus). Sitä paitsi ennen vanhaan elokuvateattereissa osattiin käyttäytyä. Nykyään on ok sotkea karkkipapereilla paikat, kommentoida kaverille ääneen elokuvaa, tarkistaa kännykästä internetin ihmeet ja aiheuttaa siten valosaastetta vieressä istuville.
-Legit toi on vaan vanhan ihmisen nillitystä (ivallista sarkasmia).
Kun mulla on oikeus, kun mä oon nykyihminen, mä saan tehdä mitä haluan enkä aio olla kynnysmatto ja jos mun tarvii pitää Teams-palaveri kesken leffan elokuvateatterissa niin mua ei saa kieltää, etten loukkaannu eikä mun oikeuksia saa polkea (katkeraa sarkasmia).
Vuonna 1990 syntyvyys naista kohden oli 3.2 lasta
Vuonna 2019 syntyvyys naista kohden oli 2.5 lasta
Ennuste vuodelle 2050 on enää 2.2 lasta naista kohden
Onneksi syntyvyys laskee ja ennuste on, että vuonna 2064 maailman väkiluku kääntyy laskuun (toinen vilpitön ajatus).
Kun kuulet merkkiäänen *pim* voit kaataa uuden lasillisen viskiä (pakollinen lopetus tekstille ja jollain tasolla itsensä tiedostava lopetus).