Haaveita on monen kokoisia.
Olisinpa 'has been'.
Mutta en ole.
Olen 'never been & ever will be'.
Olisinpa niin erinomainen, että voisin lokeroida muita ihmisiä. Sanoa kuka on turha ja kenen mielipiteet ovat vääriä. Olisinpa osa jotain kokonaisuutta, jotta ryhmän tuella voisin tuomita aina kun pahoitan mieleni jostain. Voisin silloin taputtaa ystäviäni selkään, kun he huomaavat jonkun kompuroivan. Voisin myötäelää kun tätä ihmistä porukalla ojennataan ja valistetaan ajattelemaan oikein. Olisinpa niin hieno, että mielipiteeni olisivat niitä oikeita eikä minun tarvitsisi kyseenalaistaa omaa henkistä kasvuani.
Mutta mitä väliä sillä kuka on oikeassa ja kuka väärässä?
