4/13/2015

Kaikki on sallittua rakkaudessa

On ihan luonnollista myöntää se, että mä todella rakastan sua.
Mulla ei taida olla sellaista suodatinta, joka estäisi mua kertomasta näitä asioita sulle suoraan.
Multa taitaa puuttua harkintakyky.
Multa puuttuu halu miettiä seurauksia ja taito olla murehtimatta huomista.
Siksi mä voin kertoa kaiken.
Siksi mä voin sanoa avoimesti mitä haluan.
Sen mitä aion tehdä.
Jos siis saan mahdollisuuden...

Aion pistää sut tekemään asioita, jotka on niin nolottavia, että sä et kehtaa kertoa niistä kenellekään.
Asioita, jotka on liian julkeita laitettavaksi edes päiväkirjaan.
Mä aion viedä sut sun omille rajoille, niille rajoille mistä sä olit varma, että sä et tule niitä koskaan rikkomaan.
Mä vien sut niiden rajojen luo ja pian jo niiden ylikin.
Niin pitkälle, että sen jälkeen ei ole paluuta mihinkään normaaliin.
Mihinkään tavanomaiseen, mihinkään tuttuun tai turvalliseen.
Saan sut juotettua humalaan.
Saan sut janoamaan lisää.


Miksi mä teen niin?



Siksi koska susta on siihen.


Koska autolla pitää ajaa just niin lujaa kuin sillä vaan pääsee.

Koska koruihin pitää tuhlata just niin paljon kuin on varaa.

Koska reissuista pitää tehdä just niin pitkiä kuin vain on lomalla päiviä aikaa.

Siks sut pitää laittaa tekemään asioita, joihin vain sä kykenet.

Mutta sä et tiedä vielä kykeneväs.

Tai edes haluavas.

Eli älä suutu, jos mä vähän revin sua kohta hiuksista.
Älä pahastu jos mä rikon sun sukkahousut vahingossa.
Älä jää miettimään, että näkikö joku jotain vilaukselta.
Älä murehdi sitä miltä kuulostat.
Älä ajattele liikaa.

Keskity vain siihen, mitä tunnet.
Keskity siihen mitä tapahtuu juuri nyt.
Huomaa kuinka tunne vahvistuu.
Huomaa kuinka se luo pohjaa sille mitä tapahtuu seuraavaksi.

Susta tulee vielä tähti.

Koska mä teen susta tähden.

Ja mä teen susta tähden mun makuuhuoneen kattoon.



4/12/2015

Let's chase the dragon

Jotkut rukoilevat, anelevat, kaipaavat tai muuten vain janoavat merkkiä, joka ohjaisi heidät oikealle polulle. Sille polulle, miltä löytyisi se niin kauan kadoksissa ollut elämän tarkoitus.
Ihaillaan ja ollaan kateellisia niille, jotka toteuttavat omaa kutsumustaan. Heille joille on selvää se mitä heidän kuuluu tuottaa.

Vitut.

Minä näen se merkin, sen johdatuksen, sen selvän viitan edessäni koko ajan.
Olen aina nähnyt.
En ymmärrä niitä, jotka eivät sitä löydä omalta polultaan.
Minun tapauksessa kyse onkin siitä, että en välitä.
En mene sille tielle, jolle kuulun.
Haluaisinko? -Totta hitossa.
Miksi en mene? - En jaksa.
Kuulostaa selittelyltä. Kuulostaa tekosyyltä.
Kuulostaa ihan miltä tahansa, mutta minulle se on aivan sama miltä se kuulostaa.

Rakastan itseäni liikaa. 
Ja pelkään itseni puolesta liikaa.
Tiedän, että tuon oven takana minua odottaa loputon kipu ja suru.
Sellainen se on minun kutsumukseni.
Siksi en siihen tartu.
En vaikka se houkuttelee.
Se houkuttelee viinin ja naisen voimalla.
Se houkuttelee pienillä alusvaatteilla ja suurilla suudelmilla.
Se koittaa saada luokseen lupaamalla kaiken.
Antamalla mitä vaan.

Pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua on se, että se menestyy ja voittaa.

Ja siksi minä en sitä ovea avaa.

Mutta... älä toki usko minua.

Ota itse selvää.

4/07/2015

I have become what I was once


Jos kaikki synnit pitäisi tunnustaa yhdellä ja samalla kertaa niin olisiko se edes mahdollista.
Ja kannattaako niitä katua, jos tietää, että tekee pian uusia.
Ja kannattaako niitä katua, jos niitä ei ihan hirveästi edes kadu.

Jos tekisin jotain uudelleen.
Tilaisuuden tullen.

Sellaista se on kun tekee kauppoja paholaisen kanssa. Sellaista se on kun paholainen luulee huijaavansa sinua ja sinä tiedät, että se tietää, että sinäkin tiedät, että tekisit sen, vaikka et saisi siitä hyvitystä.

Me halutaan tietää vain meidän rajat.
Me halutaan tietää kuinka pitkälle meidän annetaan mennä.
Ennen kuin joku sanoo "ei".
Ennen kuin joku sanoo "ei enää".
Ennen kuin joku sanoo "lopeta, ole kiltti".
Ennen kuin joku sanoo "anna mun mennä, mä lupaan, että mä en kerro kenellekkään, mä lupaan mitä vaan, jos annat mun mennä".

Vaikea sun on antaa mennä. Sä et koskaan tässä ollutkaan. Sä et ollut tässä niin syvällä kuin mä. Sä tulit tänne ihmettelemään, että mikä tää juttu on. Sä halusit vaan kokea jotain uutta.
Mulle tässä ei ole mitään uutta. Tää on tuttua kuin paiseet ruttopotilaalle.

Mä kaipaan sua jo nyt.

4/06/2015

Monta pilattua elämää

Kun ei taistele vastaan. 
Kun ei nosta kättä ylös eikä kapinoi.
Kun hyväksyy sen mikä tapahtuu.
Se on vahvuutta.
Se on viisautta.

Taistelulle on oikea hetki ja oikea aika.
Se on silloin kun haluaa jotain uutta, haluaa luoda jotakin, saada syntymään jonkun kauniin.
Menettämistä vastaan ei pidä taistella. 
Mutta saamisen puolesta kannattaa.

3/30/2015

Herää jo

For all the times you let them bleed you
For little peace from God you plead and beg


Mä kaipaan sua

Mun ei kannata yrittää toistaa sitä vanhaa hyvää tarinaa.
Ainoa mitä voin, on yrittää luoda uudelleen sen tunnelmaa.

Siinä kuuluu olla vaaraa. 
Siinä kuuluu olla lupaus jostakin rakkauden tapaisesta. 
Siinä kuuluu olla rohkeasti epätoivoinen ja siinä kuuluu olla kiitollinen siitä, että ei ole yksin.

3/17/2015

Crestfallen part 2

Me ei osata olla onnellisia.
Ja jos me joskus ollaankin onnellisia niin siihen me tarvitaan joku syy.
Oikeasti onnellinen voi olla, vaikka kaikki puuttuis.
Ei se varmaan helppoa ole.
Vähän samalla tavalla kun joku masentuu niin ei siltäkään voi kysyä, että miksi sä olet masentunut. Ei siihenkään tarvita syytä.
Tai eihän masentuneelle voi sanoa, että miksi sä olet masentunut, vaikka sulla on kaikkea.
Samalla tavalla voi tulla onnelliseksi, vaikka ei ole mitään.

Mutta meidän huomio menee siihen, että koko ajan puuttuu jotain.
Puuttuu rahaa, aikaa tai vatsalihakset.
Pitää saada parempi auto, parisuhde ja työpaikka.
Me hoetaan itsellemme, että me ansaitsemme enemmän ja parempaa. Me muistutamme itseämme, että on vain tämä yksi elämä ja siitä pitää ottaa kaikki irti.
Me pidetään mielessä, että vain heikot tyytyy ja vain rumat tekee kompromisseja.
Me ollaan koko ajan vailla jotakin. Joltakin.

Mutta oikeasti sitä vois vaan olla.

Olla onnellinen.

Jos huvittaa.

12/24/2014

Enjoy the silence

En luvannut mitään.
Silti musta tuntuu, että mä petän sut.
Mä luulen, että mä petän itsenikin.
Mä taidan pettää kaikki.

Mä en pyytänyt mitään.
Mä en odottanut saavani mitään.
Silti, mä haluan kaiken.
Kaiken kauniin ja kaiken ihanan.

Tässä ei ole toivoa.
Missään ei ole toivoa.
Ja kuitenkaan mä en ole epätoivoinen.
Mä olen vaan puhtaasti luottavainen.

En voi korjata tätä.
Luulen, ettet säkään.
Mitä ei ole rakennettu, sitä ei voi korjata.
Ja nyt jo tää on vahvempi kuin ykskään linna.

Tätä ei voi tuhota.
Tätä ei ole olemassa.
Tätä parempaa ei löydy.
Ja tämä on aina läsnä.

En tiedä tästä mitään.
En susta.
En huomisesta.
En mistään.
En välitä tietää.

Mulle riittää, että mä tunnen.

12/14/2014

Ainoastaan kuu pitää seuraa

Ensimmäinen ajatus aamulla on sama kuin illan viimeinen.
Mä huomaan kaipaavani ja mä en tiedä mitä kaipaan.
Saduissa sankari kohtaa lohikäärmeen, se on kaikista vaikein vastus.
Musta tuntuu, että mä olen löytänyt lohikäärmeeni.

Me ei puhuta enää koskaan.

Mulle riittäis, että nähtäis edes joskus.


in doctrina sic

Ääretöntä ei ole oikeasti olemassa. Mieti asiaa ja huomaat sen itsekin. Otetaan vaikka metsät ja puut, niitä on paljon, muttei äärettömästi....